26.1.2015

Sunnuntaisiivo



Sunnuntailounas kesti kuusi tuntia. Syötiin ensin laudalta makkaroita ja juustoja, sitten kauhottiin pastiksella maustettua ranskalaista kalakeittoa syviin kulhoihin ja ryystettiin se valkosipulimajoneesin ja maalaisleivän kera, välillä käveltiin rantaan hihkumaan ja lopuksi juotiin kahvit.

Oikeastaan kaverit tulivat alunperin vain katsomaan kuinka kevätsiivoukseni (kyllä, sanoin kevät!) on saavuttanut hirmumyrskymäiset mittasuhteet. Viimeaikaiset kuolemat ovat aiheuttaneet sen, etten halua säilöä mitään, jota en tarvitse. Ettei kenenkään aikanaan tarvitsisi minun jälkeeni kanniskella tavaraa, jolla on enää surun määrittelemä tunnearvo. Liikkeelle, liikkeelle vaan, kaikki painava.

Vaikeinta on luopua tavaroista, joihin on pihkassa, mutta jotka totuuden nimessä ovat jääneet käyttöä vaille. Kuten vaikkapa persialaismattokuvioisesta Fatboysta, auts. Se, yksi runkopatjasänky ja yksi suurensuuri puinen säilytysarkku ovat vailla uutta kotia, saa tökätä viestillä jos kuumottelee. Isoimpia siirreltäviä mainitakseni. Hyvin jäähdytetyn valkoviinin voimin saimme sunnuntailounastajat sentään tyhjentämään eteiseen pinottuja pahvilaatikoita, he näyttivät ihan muuttokuormalta lähtiessään :)

P.S. Fatboy meni jo.

8 kommenttia:

  1. Minä olen jäänyt ihan koukkuun teidän teksteihin ja kuviin! Kaikinpuolin ihastuttava blogi! Toivottavasti sopii, että linkitin tämän oman blogini lukulistaan. Näin muistan aina käydä lukemassa uusimman päivityksen heti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai sopii, olen tosi iloinen, että pidät blogistamme, kiitos!

      Poista
  2. Oijoi, Fatboy is gone, nyyh...Pienemmätkin tavaratkin kiinnostavat...voisitko ilmineerata tarkemmin...? Olen vanhan ja retron ystävä, samoin välimerelliset ja kaikki vanhemmat sälät kutkuttavat....

    Nikadora

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välimerellinen valkosipuliraastinlautanenkin meni jo! Mitään kovin vintagea tässä erässä ei tainnut olla, enemmänkin ihan kelpoa, mutta hajanaista tavaraa, jolle ei vain ole löytynyt käyttöä tai joka ei ole muuten vakiinnuttanut paikkaansa. Tavaraa periaatteella "ei ihminen tarvitse montaa mehukannua".

      Poista
    2. No pääasia, että tavarat löytävät uuden kodin tuttavilta tai kulkevat lähetystorille ja rahana jopa kehitysmaihin...

      Nikadora

      Poista
    3. Aina kiertoon, ei koskaan roskiin, ellei ole ihan pakko.

      Poista
  3. Suurensuuri puuarkku kiinnostaisi jos ei ole mennyt jo? :)

    VastaaPoista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"