Värillä on väliä

Jos poika ei olisi älynnyt aikoinaan valita itselleen LANGØn auringonkeltaisia lakanoita, en tiedä olisinko koskaan rohjennut ottaa omaan sänkyymme näitä vihreitä pellavia. Mutta nyt hihkun joka kerta kun kiipeän yläkertaan ja vihreä aalto tulvii vastaan. Kuluneen vihreän piirongin takana, vihreiden peltikattojen ympärillä on koko riehakas ja villinvihreä alkukesän luonto. Sängyssä jatkuu sama kukkea meno. Parvekkeen ovi on nyt aina auki, vaikka vähän viilenikin, maailma sen ulkopuolella täynnä syreenien salaisuuksia. Ei ihme, että öisin uneksin salaisista puutarhoista.

Väri-ilo on tarttuvaa: lattialla maton virkaa toimittava vanha ryijy keinuttelee kieloja, ruusuja ja orvokkeja ja voisin melkein vannoa, että se tuoksuu. Yöpöydän Ranskasta löydetty pieni peili viettää jatkuvaa fiestaa yöttömässä yössä.

Vaikka koulut loppuivat, aamuherätykset eivät. Kellot soivat sinnikkäästi läpi koko talon joka arkiaamu kello kuusi. Teinit pyyhkäisevät kesätöihin seitsemän maissa ja me vääntäydymme muutamien kahvikupillisten jälkeen omiin hommiimme. Päivät tuntuvat hurjan pitkiltä, kun kuuden aikaan aloittaa ja illat sinnittelee vielä jalkapallon parissa (Allez les Bleus!). Viikonloppu oli sekin kovin kiireinen, mutta ei niin kiireinen, etten olisi ehtinyt päiväunille. Kippuralle kuin onnellinen kissa, tuon ikkunoista tulvivan auringon lämmittämän ruohomattoni päälle.

Joko teillä on juhannussuunnitelmia?

Lue lisää: Viime vuonna kesäkuu näytti ja kuulosti tältä.