Siispä oma rinnakkaistapahtuma pystyyn. Saman illan avoimien ovien festari, "Pieni Kirjailta", näytti tältä, kuulosti Billie Holidaylta ja Selah Suelta, ja maistui ranskalaisilta juustoilta, viherpippuripateelta ja ruislastuilta.
Keskustelimme mm. Kyllikki Villasta, Proustista, siitä, saako kirjan sivuja taittaa (saa, jos kirja on oma), kirjoittaako kukaan enää marginaaleihin (Kirjatoukka ainakin keittokirjoihin), kuinka monta kirjapiiriläistä on sopiva määrä ja kuuluuko lainattu pokkari palauttaa, vai onko pokkari aina liikkuvaa tavaraa. (Kirjatoukka ei pysty jättämään lukemiaan lehtiä saati kirjoja hotellien tai lentokenttien vaihtopisteisiin, ei vain pysty. Ja meinasi tukehtua, kun eräs ystävä vaellusmatkoillaan kertoi repivänsä luetut sivut sitä mukaa pois, painolastin keventämiseksi.)
Kiitos pienelle, mutta omistautuneelle vierasjoukolle!
Oi miten ihanalta kuulostaa kirjailtasi. Minulla on ollut juhlaa, kun olen saanut tehdä matkan pitkästä aikaa kirjan kanssa. Miten mukavaa. Luepa Kirottu Istanbul, se oli huippuhyvä. Toimii sinulle orientaationa Istanbulin matkaasi varten:). Niin, me saavuimme kotiin eilen. Sietämättömän paljon järjestämistä olisi tarjolla, jos jaksaisi ryhtyä.
VastaaPoistaKivaa, Mine, kun olet palannut reissuiltasi! Kirottu Istanbul vielä lukematta, olen sen kantanut jo kaksi kertaa kirjastosta kotiin, ja ladannut iPadille, mutta en ole vielä päässyt käsiksi. Jokaisella kirjalla on aikansa, uskon. Ja matkalla :) Jaksamista järjestelyihin, kyllä ne siitä, kasa kerrallaan.
VastaaPoista