11.9.2012

Oli ilta ihanin








Ystävillä kylässä, aina ne vaan jaksavat meille kokata. Käppyrämännyt, viisto aurinko, meren hopeahelkkä. Pintapippuroitua lohta, grillattua lammasta, omenapiirakkaa. Juttua piisaa, nauretaan, pohditaan, kiistellään, väitelläänkin. Välillä saa unohtua sohvannurkkaan ja selailla kirjoja ja lehtiä. Villa on niin kaunis, että itkettää.

Pienet pojat tuntikausia kyynärpäitä myöten hiekkarannassa, onnesta punaisin poskin.

2 kommenttia:

  1. Anonyymi11. syyskuuta 2012 klo 11.00

    kaunista, kaunista. Noista korituolista tuli mieleeni, että meillä on taas yksi ylimääräinen (miehen mielestä) vanha kapistus, eli tuollainen korituoli menossa polttopuiksi. Tiedätkö jonkun joka tarvitsee/huolii?
    Ajattelin kohta laittaa kuvaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjatoukka ja Herra Kamera11. syyskuuta 2012 klo 20.21

      Oi, oi, Tarja. Miten kaikki minun unelmani uinuvatkaan teidän varastossanne? Olen etsinyt sopivaa korituolia vierastaloon, ja nyt kun näin lähettämäsi kuvat (kiitos!), niin sehän oli juuri sellainen! KRAAAAM!

      Poista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)