30.1.2013

Oppia ikä kaikki










Minulla on ongelma. Ongelman nimi on Chaturanga.

Chaturanga on joogapunnerrus, jossa vartalo lasketaan lankkuna alas, kämmenten ja varpaiden varassa, kädet taipuvat kyynärpäistä ja pysyvät kiinni kyljissä, lapaluut tasaisena. Teen punnerruksen ihan väärin.

Tämä asia turhauttaa ja harmittaa melkein kyyneliin saakka. Punnerrus toistuu (astanga)joogaharjoituksessani monta kertaa, ensin aurinkotervehdys A+ B-sarjoissa, ja sitten liikkeiden välissä. Kyynärpääni sojottavat sivulle, käännän lapaluuni yhteen ja selkäni on notkolla. Olen onnistunut kehittämään itselleni kauhistuttavan hartiasäryn ja ristiselkäni huutaa hallelujaa.

Olen niin jumittunut väärin tekemiseen, etten saa muutettua liikettä, vaikka nyt olenkin keksinyt missä teen väärin. Ihana opettajammekaan ei pysty murtamaan lukkoani asanan suhteen, oivalluksen on tultava minusta. Ymmärrän, että pienellä olkapäiden linjauksella pääsisin oikeaan asentoon ja liikkeessä eteenpäin. Joudun kuitenkin aloittamaan ihan alusta, nollaamaan koko polkuni, palaamaan vatsalleni joogamatolle ja nousemaan sieltä kuin ammoinen esi-isämme vedestä kuivalle maalle. Ja se saa minut raivon partaalle.

Jooga on kova koulu mielellekin. On hurjaa tajuta, että monen liikkeen osalta oppiminen tulee viemään vuosia. Joidenkin liikkeiden lopullinen muoto on minun räpiköinnistäni yhtä kaukana kuin Kilimanjaron huippu. On päiviä, etten osaa edes hengittää oikein. Joogassa ei kai kuitenkaan ole kysymys perille pääsemisestä, voittamisesta, pärjäämisestä, vaan matkasta. Jokainen harjoitus on yhtä arvokas. Ei ole olemassa hyvää tai huonoa, oikeaa tai väärää (paitsi se väärä punnerrus, prrrhn...).

Nyt se matka tekee kipeää, ja tunnen hetkittäistä valtavaa houkutusta heittää hanskat tiskiin. En kuitenkaan tee sitä, vaan palaan huomenna matolleni, kurotan kädet kohti kattoa, lasken kämmenet maahan, venytän selkää, vien jalat suoraan taakse...

Pssst: Hangossa avautuu uusi joogasali, Merijooga, tulevana viikonloppuna 2.-3.2. Tutustumistunteina mm. Yin-joogaa, Hatha-joogaa ja Vinyasa Flow'ta. Klikkaa sivuille ja tutustu tarjontaan tarkemmin. Ja mene hyvä ihminen joogamaan, Kirjatoukkakin menee!Korut: Energy Muse

2 kommenttia:

  1. Kirjatoukkanen! Jaoin huoleni samasta asanasta jutustellessani syksyllä erään joogaopettejan kanssa, joka oli, yllätys yllätys, myös käynyt läpi prossessinsa swn kanssa. minulla ylävartalon voimat ovat - nojaa – ei ehkä ihan huipuluokkaa :) Tämä opettaja mainitsi ohimennen, ettei caturanga-dandasanassa ole oikestaan kyse voimasta. Pohdin tätä kauan......... kunnes astangajoogan saloihin (filosofiaan ja anatomisiin huomioihin) syvennyttyäni tajusin avata rintakehän laajemmin ja antaa sydämen johtaa liikettä! Kyynerpäiden taipuminen sivulle jäykistää olkapäitä ja jännittää pieniä rintalihaksia ja sitten ollaankin jo lukossa.... Suosittelen sinne ihanalle lukusohvallesi: Gregor Maehle: Astangajooga, harjoitukset ja filosofia. Basam books. Iyengar -jooga on myös mahtava apu kaikkien asanoiden oikein asemoimiseen, sillä se keskittyy juurikin siihen, että vartalon linjaukset ovat oikein. Kyllä se sieltä tulee, caturanga, hengityksellä, keskittymisellä ja sydämellä. ja niin, sillä harjoituksella. Vuosien. Mutta sehän juuri on sitä ihmeellistä matkantekoa kehon ja mielen yhteyteen. ihania joogahetkiä <3 MlleB

    VastaaPoista
  2. Toukkaseni sait äitiyslomailevan ammattiminäni nostamaan hiukan päätään. Älä steressaa, sekä tulee sieltä kyllä. Syynä lienee niska-hartiaseudun lihasheikkous, joka aiheuttaa hallinnan hankaluutta. Lihaskireyksiäkin taitaa olla ;), mutta oikealla harjoittelulla selität ongelman tuota pikaa.
    T. Liina, joka ei jaksa kirjautua

    VastaaPoista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"