4.1.2015

Villa Le Menestrel












Aion nyt ihan vapautuneesti hehkuttaa Ranskan lomataloamme, sillä sen lisäksi, että se todellakin oli ihana, sitä vuokraavat muillekin herttaiset kesänaapurimme ja ystävämme, Sari ja Juha.

Talo, Villa Le Menestrel on rakennettu joskus 1960-luvulla huvila-alueelle, rinteeseen Cannesin ylle. Rinne kipuaa mutkittelevaa tietä jyrkästi, alue on kaunista vanhoine puineen ja kasveineen, kun uudisrakentaminen ei ole vuosikymmeniin riehunut ympärillä. 60-luvusta talossa muistuttivat mm. hauskat "James Bond-kylpyhuoneet", kuten niitä kutsuin. Talo on kaksikerroksinen ja siihen mahtuisi sopuisasti enemmänkin sukua tai parikin perhettä tai porukkaa. Talossa on 3 isompaa makuhuonetta ja 1 pienempi, joissa on jokaisessa ikioma kylpyhuone. Lisäksi on vielä kirjastohuone, jossa on vuodesohva, sekä 1 ihan pieni yhden hengen nukkumakammio, joka ainakin nyt sai näköjään luvan toimia ulkokalusteiden istuintyynyvarastona. Noista kolmesta isommasta makuuhuoneesta oli kaikista pääsy joko suoraan pihalle tai ikiomalle parvekkeelle. Nautinkohan siitä eniten? Nukuin tuossa appelsiininvärisessä makuuhuoneessa, toisessa kerroksessa, ja heti kun heräsin, hyppäsin avaamaan ikkunaluukut ja pariovet ja sukelsin takaisin valkoisiin lakanoihin ihailemaan maisemaa.

Keittiö on pieni, mahtipontinen kokkaaja saattaa sen kokea miinukseksi. Mutta siellä on kaikki, ja kaikki on toimivaa! Vaikka meitä hellivät melkein keväiset kelit, oli hauska viileän illan tullen viritellä raclette-pannu pöytään, semmoinenkin kun kaapista löytyi. Keittiön vieressä on pieni ruokailuhuone, josta myös aukeavat pariovet pihalle ja pari porrasta alaspäin iso, valoisa olohuone. Myönnän, että lueskelin hulluna ranskalaisia sisustuslehtiä ja kokeilin omia takanreunusasetelmia!

Piha-alue on suuri ja kahdessa tasossa sekin. Alhaalla on uima-allas, jossa todentotta eräät kahjut pistäytyivät joulupäivänä, sen turvin, että vieressä on myös pieni höyrysauna. Me emme mitään aurinkopetejä viritelleet, se on sitten kesäihmisten hommaa! Yläpihalla, talon edessä on suuri ruokapöytä ja sen lisäksi sohvaryhmä. Me siirsimme kaksi tuolia alasvievien rappusten muurin viereen, laskimme rosé-pullon kiviselle reunukselle, nostimme jalat ylös ja vain huokailimme.

Näkymä on nimittäin henkeäsalpaava. Välimeri, viereiset kukkulat sypresseineen, kaupungin valot alhaalla, Esterelin vuoret kylineen. On vehreää, vaikkakin talolla oli juuri meneillään puutarhan uudistustöitä. Pihalle istutettiin mm. appelsiini- ja sitruunapuita! En osannut ajatellakaan kuinka paljon tähänkin vuodenaikaan oli kukkivaa, mimosa kuulemma puhkeaa seuraavana kukkaan. Ja oliivipuut, palmut, muratit ja muut ovat kauniita aina. Seuraavaksi Sari ja Juha rakennuttavat vielä yhden maisematerassin tontin yläosaan ja petanque-kentän talon taakse.

Sijainti on mitä kätevin. Kaltaisemme ahnehtijat pääsevät kiitämään hetkeäkään hukkaamatta Provencen aluetta ja rannikkoa ristiin rastiin. Cannes, joka ei ole ennen ollut minulle juuri minkäänlaisen mielenkiinnon kohde, avautui nyt ihan eri tavalla. Mikä sievä, vilkas ja silti helposti kuljettava kaupunki ihan jalkojemme juuressa! Talolta Cannesin keskustaan ajoi n. 15 minuutissa. Nizzaan alle puolessa tunnissa. Nizzakin, joka samalla lailla on jättänyt minut joskus kesäkuumilla hiukan välinpitämättömäksi (vai vain uuvahtaneeksi?), vei nyt jouluhumussaan sydämemme. Kunhan minun ei tarvinnut syöksyä lahjaostoksilla hyppäävän joukon jatkona ostoskaduille! Onneksi lapset ovat jo niin isoja, että saivat koluta omat kauppansa keskenään.

Talo on virallisesti Mouginsissa, vaikkakin Mouginsin tunnettuun vanhaan kaupunkiin onkin jonkin verran ajomatkaa (niin, auto on täällä kyllä välttämätön, mutta talon Citikankin voi sopia vuokraukseen). Mougins vain on omaan makuuni jo liiankin sliipattu, kuin kulissi. Nähtävyys kuitenkin. Me muuten ajelimme taas tälläkin matkalla kahden ja puolen vuoden takaiseen "kotikaupunkiimme", vähän rämäpäisempään Draguignaniin muistelemaan menneitä. Joka tapauksessa, nähtävää on valtavasti pienemmänkin harpinpiirtämän sisällä. Saimme oikein ponnistella malttaaksemme istua aurinkoisilla parvekkeillamme maitokahvi tai viinilasi kädessä, joka kuitenkin oli matkan suurimpia nautintoja.

Yksi "huono" puoli tässä matkassa oli. Nähtyämme nyt palan Côte d'Azurin talvea, en oikein keksi enää syytä ryysiä sinne kesällä. Toki aikaisemmat matkamme kesäkuussa ovat olleet vielä suhteellisen rauhallista matkailuaikaa nekin, ja kohteet muualla Ranskassa tai sisemmällä Provencessa eivät niin kansoitettuja ollenkaan.
Mutta kyllä, jos minä olisin sinä, tutustuisin muihin vuodenaikoihin, hyödyntäisin edullisempia off season-hintoja ja nauttisin matkailijavirroista vapaista vierailuista lähialueen kaupunkeihin ja kyliin. Tavallisemmasta elämänmenosta. Meitä ilmat suosivat niin, että söimme monet aamiaiset ja lounaat ulkona ja keräsimme itseemme aurinkoa ja valoa kotimaan kevättalvea varten. Aina ei toki ole niin hyvä säkä Rivierallakaan säiden suhteen.

Ihan mahtava plussa on mainittava vielä tämän kilometrihöpötyksen loppuun: villan puutarhurin, sympaattisen ja kiltin Jeromen voin tilata pientä maksua vastaan noutamaan perheesi tai seurueesi Nizzan kentältä talolle, ja palauttamaan samaan paikkaan lähdön hetkellä. Ei enää lentokenttähässäkkää!

Sari ja Juha ovat vastikään ostaneet Villa Le Menestrelin huvilan ja oman oleskelunsa lisäksi siis myös vuokraavat sitä. Heillä on virallinenkin välitystoimisto, mutta sen lisäksi suoravuokraus ystäville ja tutuille. Sovimme, että jos juuri sinä haluaisit joskus hyödyntää ystävähintoja, riittää, että kerrot olevasi lukijamme. Voisin kuvitella, että esimerkiksi uudelle Ranskan-kävijälle tämä talo olisi sijaintinsa, suomalaisen omistajapariskuntansa ja Jeromensa puolesta hurjan helppo tapa hurahtaa Etelä-Ranskaan!

14 kommenttia:

  1. Voi hyvä tavaton - mikä mesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Mutta tiedätkö, myös tosi rento ja helppo, siellä oli hyvä olla.

      Poista
  2. Oih ja voi, miten hurmaava villa! Meinas mennä jalat alta heti tuon ylimmän kuvan kohdalla ja jäinkin sen lumoihin pitkäksi aikaa. On teillä ollut upeat puitteet ja miljööt lomailla. Kuulostaa kaikin puolin niiiiin houkuttavalta. Kiitos ihanasta vinkistä:)

    Lempeää paluuta myös arkeen, hetki kerrallaan♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannah, hihkuin joka aamu kun avasin ikkunaluukut ja näin tuon näkymän, ei sitä voinut uskoa todeksi :)
      Kiitos arkeenpaluutoivotuksista, olet ihan oikeassa, hetki kerrallaan <3

      Poista
  3. Arkeenpaluu sakkaa täällä pahasti. Tulinkin siis oikeaan osoitteeseen, sillä täällähän on parhaat mestat arkipakoon ja matkakaipailuun. Toisaalta tuolla takanani väijyy aloittamani pakastimensulatusurakka, mutta kai sitä nyt välillä voi vähän Côte d'Azuriin kuikuilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä tylsiin mutta tarpeellisiiin arkihommiin! Kiva kun kävit täällä kurkkaamassa, minä taas ihailin sun lomakodin kivipintaista keittiönpöytää ja eukalyptuksenoksia!

      Poista
  4. Kiitos, kun jaoit kuvat ja sanat. Ihana valo ja värit! Hyvää tätä vuotta ja etenkin terveyttä!

    VastaaPoista
  5. Ihana, ihana, ihana paikka! Tuli ihan "tarve" lähteä tuonne. Voi kun onnistuisi. Olen todella onnellinen, että saitte kokea tuon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terhi, kannattaa toteuttaa, toivon samanlaisia onnenhihkaisuja muidenkin aamuihin jos vain suinkin budjetti sallii. Palan halusta päästä jo joskus takaisin, vaikka toki iloitsen tästäkin, jo koetusta. Ja totta, tuli kyllä niin hyvään saumaan, vahvisti.

      Poista
  6. Voi kun teillä on ollut siellä kivaa! Minua suorastaan kyrsii kun talvella olisi kaikkialla Euroopassa kivempaa ja minusta jopa kauniimpaakin, tai ainakin kuvauksellisempaa, ja ainakin väljempää, mutta kesällä on yleensä -hiton koulu!-ainoa mahdollisuus lähteä pidemmälle reissulle. Juuri eilisen vietin kesän reissua miettien ja lentoja pläräillen ja tuskailin kun kaikkien paikkojen miinus oli juuri kesäaika! No ei mahda mitään. Ehkä joskus taas on tilaisuus päästä talvellakin kivoihin paikkoihin.
    Minä pidän lomatalossanne tuosta sinisesta makuuhuoneen väristä! Muuten enkä mulle liian suuri ja hulppea lukaali ja todennäkäisesti ilman autoa matkaavalle vähän kaukainen.
    Mutta Cannesiin menisin mieluusti käymään uudelleenkin.
    Ihana lukea näitä lomapostejasi, kiitän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kuule kun luet! Se sininen huone oli IHANA. Kaunis sininen seinä, punainen kiinakaappi, oma terassi ja sellainen linnanneidon ikkuna. Minun huoneeni oranssi oli myös tosi hieno, huomasin viihtyväni siinä värissä hyvin. Vaikka talo oli suuri ja osin hulppea, oli se myös tosi rento ja avoin talo. Helppo. Jos ei autoile, niin ei kylläkään paras vaihtoehto. Löysin tänään yhden hauskan miniminikämpän nizzasta, vuokrattavaksi. Onhan noita, ihania vaihtoehtoja. Ja sä tunnit aina löytävän ne kauneimmat!

      Poista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"