13.4.2016

Melkein geisha

Jostain syystä Japaniin sijoittuvan kirjallisuuden, tai tietynlaisen japanilaisen kirjallisuuden, tai tiettyjen japanilaisten kirjailijoiden kirjat laskevat stressitasoja ja tuntuvat töiden, vilkkaan seuraelämän, uusien elämänkokemusten ja kiihkeiden kirjojen lomassa kuin vuoristopuroilta, joiden kirkkaasta, vain satunnaisen, tuulen irrottaman kirsikankukan somistamasta virrasta voi juoda jääkylmää vettä pienellä kasvinlehdestä taitetulla kupposella, kaksin käsin ja polvillaan.

Nyt melkein peräkanaa kaksi pientä helmeä, Kissavieras (mainittu täällä, täällä ja täällä) sekä tämä Melkein geisha. Puhdasta nautintoa.

Kuuntele myös kirjailija, FT Minna Eväsjoen miellyttävää jutustelua kirjastaan ja elämästä Japanissa Yle Areenassa, ohjelmassa Miian kanssa.

7 kommenttia:

  1. Tuo stressitasojen laskeminen on kyllä niin totta! Silmäilin Melkein Geishaa viime viikolla Ateneumin kirjakaupassa. En sieltä ostanut, mutta haluan kyllä lukea ko. kirjan.

    VastaaPoista
  2. Hankin juuri saman kirjan, sekä Nainen Parvekkeella. Odottelen vielä ennenkuin luen, nyt nautiskelen hitaasti Kankimäen kirjaa, ettei loppuisi liian pian..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kun muistutit, en olekaan lukenut vielä Nainen parvekkeella-kirjaa!

      Poista
  3. Japani on aina ajankohtainen...
    Ystäväni matkusteli aikoinaan paljonkin siellä.
    Isänikin kävi 60-luvun lopulla. Jännittävän erilaisia hänen ottamansa valokuvat tuolta saarelta.
    Kirsikkapuiden seassa mieluusti seikkailisin...
    Heidän luonteessaan on jotain samaa kuin suomalaisissa.

    Nikadora

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, varmaan hienoja nuo 60-luvun kuvat Japanista!

      Poista
  4. Niissä on väritkin, mutta ovelalla vanhanaikaisella vivahteella...
    Vanhoissa värikuvissa on jotain taianomaista, epätodellista, lumoavaa...

    -N-

    VastaaPoista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"