Pieni visiitti pääkaupunkiin

Hyppäsin perjantaina jo ennen auringonnousua (no, se ei tietysti ole tähän vuodenaikaan mikään saavutus...) reippaana junaan ja Helsinkiin. Oli Annanpäivä, jonka Helsingin kaupunki oli ystävällisesti huomioinut ripustamalla A-kirjaimia keskustan täydeltä, mistä pisteitä.

Entisessä kotikaupungissani huomaan joka ikinen kerta kipeästi, kuinka paljon olen pikkukaupunkilaistunut Hanko-vuosieni aikana.

• Tuijotan suu jo puolivälin tötteröllä valmiina sanomamaan hei jokaiselle vastaantulijalle, pienessä kaupungissa kun todennäköisyys törmätä tuttuun on noin 100 %. 
• ... tarkkaavaisuuteni ansiosta näenkin kyllä tosi paljon kamuja (ja hankolaisia) koko ajan. 
• Vilpittömän ja avoimen katseeni imussa minulta pyydetään jatkuvasti rahaa tai tarjotaan ilmaisia halauksia.
• Havahdun aina heti Pasilan jälkeen huomaamaan, ettei yksikään päälläni oleva vaate ole pääkaupunkikelpoinen. Ehkei se olekaan hyvä idea, että kiipeilen kallioilla samoissa kengissä kuin hiippailen Espaa, tai että omistan vain noin viisi vaatetta kaiken kaikkiaan, kaikkiin tarkoituksiin.
• Päätän ostaa heti alkuun päästä varpaisiin koko garderoobin uusiksi, ja sitten ymmärrän kuinka valtavasti minulla menisi rahaa, jos asuisin Helsingissä. 
• Sitä paitsi en löydä mitään ostettavaa, kun kaikkea on niin paljon. Menen paniikkiin.
• Uuvun henkisesti välittömästi jos samassa tilassa (esimerkiksi Stockmannilla) on yli viisi ihmistä kanssani samaan aikaan. 
• En osaa mennä hissiin enkä Zaraan tarpeeksi nopeasti. Rullaportaissa törrötän väärällä puolella.
• Pitelen ovia ihmisille ja siinä sitten seisonkin kolme varttia portsarina.
• Huutelen ratikassa kuskille hauskoja anekdootteja ja avaudun muutenkin kaikille ihmisille kovaan ääneen. 
• ... mutta kun näen ihanan Sakari Sirkkasen samaisessa raitiovaunussa menen ihan mykäksi ja punaiseksi.
• Tunnen kaikki kaupungin parhaat tavaroidensäilytysluukut, puhelimen latauspaikat ja toiletit.
• Käytän todellakin museoita olohuoneenani.

(Siis MITEN NIIN te ette tiedä kuka on Sakari Sirkkanen??? Mä olen niin kateellinen kaikille, joilla on vielä koskemattomia Politikkaradioita kuunneltavana, minä kun olen kuunnellut ne ihan kaikki. Suurimmat pelkoni: että Dijon-sinappi loppuu, tulee hämähäkki, Politiikkaradio menee joulutauolle.)

Jatketaan. Kävin parikin kertaa testaamassa upouuden Kampin Korttelin rafloja: Fisken på Diskenin fish & chips-annos oli hyvä, muttei vielä täydellinen ja sitä sai odottaa aika kauan. Palvelu oli superystävällistä. Askin rennompi pikkuveli Jord oli erinomainen, puhdas ja maukas kuten tietysti tuolla tasolla pitääkin, ja tila valtavan kaunis näkymineen. Valitsin silti istua selkä lasiseinään päin, sillä keittiön hyörinä on minulle mieluisinta katsottavaa. En ihan hevillä valitse kauppakeskusta ruokailumiljööksi, mutta nyt teen sen toistekin, niin hauskasti ruokakerros on toteutettu ja ravintolavalikoima monella tapaa mieluinen.

Kahville halusin silti taas Strinbergille koska PÖYTIINTARJOILU. Tosin seuraavana päivänä ajauduin virran mukana Kämpin baariin ja viihdyin toki sielläkin oikein mainiosti.

Onneksi en ollut tällä matkalla yksin. Meidän rakas Elsamme oli paitsi syyllinen reissuun (vanhojentanssimekko!) myös lehmänhermoinen kanssakulkijani, ja muistutti ystävällisen hillitysti säännöllisin väliajoin mikä on noloa ja mikä ei, joten pysyin jotakuinkin ruodussa. Vanhempi tytär liittyi myöhemmin seuraan ja meillä oli tyttöjengillä mahtavat sushikalaasit.

Yövyimme vanhemmillani, joten saimme lauantaiaamuna erikoisen värisen vuohenrahkalla maustetun terveysjuoman (mutsi) lisäksi referaatin päivän Helsingin Sanomista sekä oikeita (ei vääriä) mielipiteitä maailman menosta (faija). Faija myös näytti meille facebookin "vuosikatsaus 2016" videonsa, joka oli tietysti äärimmäisen mielenkiintoinen.

Sen jälkeen olikin ihan mahtavaa juosta hyvin lämmitetyissä vaatekaupoissa miljoonan ihmisen kanssa 10 tuntia putkeen villakangastakissa.

Kiitos kaikille kaikesta, meillä oli kivaa!

Kuvat toki Hangosta, josta on välillä pakko päästä pois, ja jonne on aina yhtä ihana palata.

Lue lisää: viime vuonna samoihin aikoihin, samalla asialla, vähän eri kokoonpanolla.