ei huvita ollenkaan laittautua
pukeutuu suurimpaan ja mustimpaan villatakkiin
ei halua kauppaan tahi ihmisten ilmoille
Silloin pengotaan ruokakomeron takarivistä puolikas pussillinen spagettia, täytetään pippurimylly ja nostetaan jääkaapista juustonkannikat ja voilohkare lämpenemään. Koska perhe on piloille hemmoteltu, kutsutaan ruokalajia kauniilla italialaisella nimellä cacio e pepe, sillä spagua mustapippurilla saattaisi antaa heille sen kuvan, etten muka olisi panostanut heidän ruumiilliseen ravitsemiseensa.
Cacio e pepe
Keittele hyvin suolatussa vedessä spagetit al denteksi tai jopa piirun verran sen alle.
Nosta kauhalla vähän keitinvettä talteen.
Valuta spagetit (ei liian huolellisesti, keitinvettä saa jäädä) ja kumoa takaisin kuumaan kattilaan.
Heitä spagetin joukkoon pari voikimpaletta, rouhi rutkasti mustapippuria ja lisää keitinvettä, jos tilanne vaatii. Tarkista myös suola.
Lisää kourallinen raastetusta juustosta (pecorinoa, parmesania tai gran padanoa, tai näiden sekoitusta) spagetin joukkoon, mutta säästä suurin osa pöytään.
Tarjoile heti.
Joskus yksinkertainen vain on parasta.
Juuri tällaista pastaa meidän muksut söi yhden kesän lounaaksi (no ei ehkä ihan koko kesää, mutta kun salaatti ei kelvannut) ja se oli suurinta herkkua mökillä remontin keskellä grillinsivukeittimellä tehtynä.
VastaaPoistaPastavesi piti vain aina muistaa suolata tosi hyvin meriveden makuiseksi, jotta se maistui parhaalle. Se oli muuten kuuma ja ihana kesä!
Juuri näin, hyvin suolattu pastankeitinvesi on supertärkeä osa onnistumista! Tulispa kuuma ja ihana kesä <3
Poistaihania! :)
VastaaPoista