2.4.2012

Voi nuorta kihlaparia!

Tässä kuvassa EIVÄT kuhertele Kirjatoukka ja Herra Kamera. Joitain ventovieraita pariisilaisia, keitä lienevätkään. Mutta saavat luvan kelvata kuvittamaan seuraavaa tarinaa:

Kirjatoukka ja Herra Kamera ovat kihlautuneet Maltalla, aprillipäivänä, sata vuotta sitten. Me olimme hurjan ovelia, ja hyvin suunnitelmallisia. Sormukset (omani oli aivan kuin pääsiäismunasta!) oli hankittu, ilmoitus Helsingin Sanomiin varattu päivämäärälle 1.4. ja kenellekään ei kerrottu mitään. Määräpäivänä me sitten hiivimme erääseen pieneen kappeliin, ja vaihdoimme sormuksia, ja se, minkä piti olla vain hauska juttu, olikin hirveän juhlallista ja liikuttavaa.

Illalla menimme liian hienoon ja liian kalliiseen ravintolaan, jossa oikein legendaarisesti pystyimme tilaamaan vain alkuruokasalaatit ja vettä, ja tarjoilijat olisivat voineet pelkällä tuijotuksellaan polttaa meihin reikiä. Hermostunut Kirjatoukka juoksi naistenhuoneeseen, ja jäi sinne lukkojen taakse ajaksi, joka tuntui ikuisuudelta. Juuri aiottuaan kiivetä epätoivoisen pienestä torni-ikkunasta ulos ja kattoa pitkin - niin, minne??, joku sai oven ulkopuolelta auki. Pöydässä istui kalpea Herra Kamera, joka luuli nuorikkonsa karanneen ikiajoiksi.

Pääsimme lopulta pälkähästä, ja valahdimme johonkin pieneen kadunvarsikuppilaan, jossa helpottuneina skoolasimme maitolasillisilla halpaa valkoviiniä.

Koska kaikki tämä tapahtui aprillipäivänä, en siis kai koskaan voi olla aivan varma, olenko todellakin kihloissa. Siksi kai kutsun Herra Kameraa edelleen sukunimellä. Ei passaa liian tuttavalliseksi heittäytyä.

Kuva: Herra Kamera/ Pariisi

4 kommenttia:

  1. Ei voi olla totta. Minä ja mieheni kihlauduimme myös 1.4...melkein sata vuotta sitten. Paikka oli meren ranta Belgiassa...me tosin menimme mäkkäriin syömään...

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa kivalle:). Onnea kihlapäivän johdosta vähän jälkikäteen. Me kihlauduimme uutenavuotena. Justiinsa ehdittiin kihlat ostaa ja sitten tulin niin niin kipeäksi, että luulin kuolevani. Makasin kuumeessa seuraavat päivät ja mietin, että oliko kaikki ollut kuumehouretta. Mies muistaa, että kihlauksemme johtui sairaudestani, että minun vastustuskykyni oli heikoilla ja siksi suostuin:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista Mine. Ja hyvinhän teilläkin on käynyt, vaikka kuumehoureessa aloittelittekin yhteistä taivalta :)

      Poista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"