27.9.2012

Kirjatoukka haluaa maata jalkakäytävällä letun litteänä

Viime päivät on tuntunut tältä  /\ /\ /\

Olen pääasiassa murissut rumia sanoja, polkenut jalkaa, pillittänytkin.

Kuinka voi olla mahdollista, että en tähän päivään mennessä, tässä iässä, tällä kokemuksella ala jo oppia, että lause "tämä ei vie juurikaan aikaasi" on aina itsensä fucking vastakohta??

Puhelin on soinut koko ajan, niin ahkerasti, että luuri lopulta löi itsensä jumiin, eikä vastaanottanut enää puheluita eikä viestejä. Asia on valitettavasti tosin jo korjaantunut.

Lisäksi purin pahaa oloani luontevimpaan kohteeseen, ja suoritin melkoisen performanssin ottamalla kännykkäkameralla perheelle kuvia kaikesta mikä on kotona pielessä. (Siinä muuten olisi saamari soikoon interiöörijuttua kerrakseen...)

Turhautumista ilmassa, lievästi sanottuna.

Mutta sitten, kolme asiaa:





Sain Joneskalta tunnustuksen, löysin kaaoksen keskeltä lapsosen sinitarrataidetta ja istuin ystävättären kanssa Hotelli Regatan aulabaariin, nautin lasin valkoviiniä tiiliholvien alla ja sain lainaksi Kadonnutta aikaa etsimässä-sarjakuvateoksen.

Nyt lähden joogaamaan, toivottavasti loppukin sappi kiehuu pois minusta ja tulen takaisin tyynenä kuin pieni buddha.


4 kommenttia:

  1. Ymmärrän turhautumisen. Olen itse täällä kolme viimeistä päivää kironnut ja siivonnut lasten kaaosläjiä, ja miettinyt miksi MINÄ olen niiden siivoamisesta vastuussa, kun en niitä knickknackejä ja tilpehöörejä tänne edes kanna? Mutta nyt olen itse jo ihan seesteinen.. koti on taas siisti.. ainakin jonkin aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ymmärryksestä Merja! Välillä kaaos pysyttelee vain lattiatasolla, mutta valitettavasti välillä se ulottaa lonkeronsa nuppiin asti, ja silloin tuntuu tältä :)

      Poista
  2. Tää on kyllä yks mun ihan lempi-postauksista tähän saakka! Tuo "pielessä-reportaasi" on myös aivan huippu-hyvä idea! Tää toisten tavaroiden raivaaminen on ihan loppumaton urakka! Puhumattakaan nupista! Mutta, hei, miten tarina jatkui... Tulitko takaisin "tyynenä kuin pieni buddha". Jos näin on, niin taidanpa kokeilla joogaa minäkin ;)

    Tiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tiina! Anteeksi, vastaaminen vähän venähti reissatessa. Ei se jooga ihan hetkessä tämmöisestä äksystä buddhaa tee, mutta suunta parempaan eli tyynempään on havaittavissa! 18 vuotta ja olen zen?? Kannattaa aloittaa, onhan se aivan ihanaa, ja tekee hyvä niin sielulle kuin ruumiillekin :) Kiva kun pidit jutusta, ja kiitos kun kerroit sen, on aina mukava saada viestiä siitä mikä lukijoihin kolahtaa.

      Poista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"