Katsoin jo kolmannen kerran dokumentin The Artist is Present. Marina Abramovicin performanssi, jossa hän istuu kolmisen kuukautta MoMAssa, ja katsoo ihmisiä suoraan silmiin, on hämmästyttävän voimakas taideteos, vaikuttavinta pitkään aikaan. Minä olisin niitä, jotka itkevät siinä vastapäisessä tuolissa. Itseasiassa minä olen se, joka itki jo katsoessaan tallennetta aiheesta...
Dokumentin materiaali Abramovicin muista performansseista on aika hurjaa katsottavaa, sanon sen näin heikkohermoisena muille heikkohermoisille. Katso silti. Tarina Abramovicin parisuhteen päätösteoksesta, The Great Wall Walk, on myös niin kaunis.
Ja juuri kun olitte saavinanne minusta sivistyneen kuvan, niin paljastan, että ajattelin elokuvaa katsoessani myös, että onhan se nyt hemmetti helppoa olla performanssitaiteilija, jos on kunnon KULMAKARVAT!
Dokumentti katsottavissa Teemalla vielä reilun viikon ajan, klik, antaa palaa.
Samat sanat, uskomaton nainen. Ja miten onkaan vain komistunut vanhetessaan!!! ja kyllä, itkin
VastaaPoistaJotenkin niin vaikuttava, en ollenkaan ihmettele sitä rokkitähti-efektiä, jonka faneissaan aiheuttaa. Valtava karisma.
PoistaVaikuttava kyllä. Ja hm, kulmakarvat, ja ehkä tippasen botox niiden väliin?
VastaaPoistaHaha, kanske!
Poista