14.1.2014
Kirjoituksia lastenkamarista
Äitini siivoaa laatikoitaan ja löytää merkkejä varhain ilmenneestä neroudestani. Kyllä huomaa, että on tyttökirjoja luettu:
"Äidille, Lastenhuoneessa, 5.1.1985
Toivottavasti voit hyvin! Kiitos kaikista ihanista ruuista! Toivottavasti isä auttaa sinua taloustöissä. Voi hyvin äiti-kulta. T. Anna
P.S. Tavataan pian! Onko J voinut hyvin? Kerro hänelle terveisiä. T. Rakas tyttäresi Anna." Tämä siis lastenhuoneesta keittiöön.
Laatikoissa on myös lapsena tekemiäni kuvitteellisia vaalimainoksia ("Äänestä Terttua, äänestät rauhaa!"), sanomalehtia mainoksineen ("Taas alenuksesa Sestosa, tiliä ja usia perunoita, nam nam") ja ranskankielen oppikirjoja. Kirjeitä joulupukille: "Toivon tänä jouluna lahjaksi tyynynpäällisen, jossa nimikirjaimet A.P. Ja ponin nahan." Ja runoja. Joissa on dramaattinen loppu.
Minäkin siivoan, enkä pelkästään kirjahyllyjä, kaappeja ja vinttiä, vaan myös ajatuksiani. Jotain on tapahtumassa, mutta mitä?
Päivän kirja: Opas kävelymeditaatioon, Hanh Thich Nhat, Basam Books.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hih! Näistä merkinnöistä paljastuu sinun ytimesi: Paitsi ilmiselvää Neroutta, myös rakkautta ruokaan ;) Eiks ole jännää että ihminen on pienestä lähtien sellainen kuin on. Kaikki ainekset raakileina, kypsyy iän myötä ja valmistuu - no, niin. -tuulia
VastaaPoistaEikö olekin hassua, ajattelin ihan samaa (tai no neroudesta en nyt tiedä :) )! Rakkaus ruokaan, halu kirjoittaa, halu vaikuttaa... Mutta ihan yhtä raakile olen kyllä vieläkin! Kunpa jo kypsyisin ja valmistuisin = tietäisin mihin kanavoin tämän kaiken!
PoistaIhania, ihania, ihania kuvia - hirveä ikävä Hankoon ja miljoona muistoa.
VastaaPoistaIhania kuvia blogissasi! Ja tarinatkin tosi mielenkiintoisia ja kivoja, nautin, viihdyn :)
VastaaPoistaKiitos Anonyymi ystäväni, toivottavasti jäät kulkemaan kanssamme :)
Poista