Olen unohtanut hetkeksi pääsiäisvieraat, kokkailut, hajonneet astianpesukoneet, kätketyt munat, varisevat liljankukat, ryppyisen pöytäliinan, hiekan eteisen lattialla, takapihalle jääneet samppanjalasit, joista auringosäde taittaa ja sukeltanut mielikuvissani Leonard Cohenin kanssa 60-luvulle, Hydran saarelle, Kreikkaan.
Inspiraation iski tällä kertaa tämä New York Times'in T Magazinen artikkeli.
Kuva Mojo-lehdestä vuodelta 1994.
Lue myös: Kuulepas Ira.
Mahtava kuva!!!
VastaaPoistaHydra on top ten-listallani.
Minäkin jo katselin matkoja, voi huokaus...
VastaaPoistaVietimme tasan vuosi sitten ihanan viikon Hydralla. Iltaisin istuimme pienen asuntomme kattoterassilla ja kuuntelimme laakson ääniä: pappien laulua vuoren rinteellä, lintuja, aasien huutoa... Se oli ihmeellistä.
VastaaPoistaAuringon laskettua maltoimme jättää aperitiivilasit muurahaisille ja kävelimme kiiltäväksi käveltyjä katuja pitkin syömään. Lapsikin nautti kun ei tarvinnut varoa autoja missään! Ja ne mereen tippuvat rinteet täynnä kukkia, oh. Hydralle on palattava,
PoistaAnna
Aaaaaaaaaaaaaaaaaa! Kuulostaa taivaalliselta! Miten ihanaa, että kerroit <3
PoistaHei, kuvasta tulee enemmän 70-luku mieleen, ehkä vähäpukeisuuden ja värien vuoksi....kuka nainen lieneekään...paikallinen mielitietty?
VastaaPoistaEhdottomasti vierailun arvoinen paikka!
Nikadora
Nainen taisi olla romanialainen ystävä, nimeä tai tarkempaa statusta ei tarina kerro. Pakko päästä Hydralle!
Poista