23.4.2014

Vieraileva kirjoittaja/ Elokuva Kirjavaras




Olimme toissa viikolla siskoni Elsan kanssa katsomassa kolme leffaa, joista kaksi katsoimme samana päivänä aivan peräkkäin. Äidin pyynnöstä keskityn tässä tekstissä elokuvaan Kirjavaras.

Odotin tältä leffalta todella paljon, koska olin nähnyt kyseisen elokuvan julisteen aiemmin elokuvateatterin seinällä. Siitä asti olen odottanut vain sen tuloa elokuvateattereihin. Enkä pettynyt ollenkaan!

Elokuva oli todella pitkä, yli kaksi tuntinen, mutta missään vaiheessa se ei alkanut pitkästyttämään. Elokuva alkoi aika dramaattisesti, kun pienen tytön veli kuoli ja tyttö vietiin sijaisperheeseen toisen maailmansodan vuoksi. Alussa kauhistelin, kuinka ilkeä Lieselin uusi äiti hänelle onkaan, mutta onneksi Liesel saa turvaa uudesta isästään, joka on hänelle alusta asti todella mukava. Lieselin ja hänen sijaisäitinsä välit kuitenkin paranevat ja siihen liittyy yksi lempikohtauksistani.

Lieselin äiti tulee koululle ja hakee tytön luokasta kovasti toruen häntä ja vie hänet kauemmaksi puhumaan. Äiti kuitenkin kertoo Lieselille hyvän mutta salassa pidettävän uutisen, Max selviää hengissä, ja he halaavat ja iloitsevat siitä hetken yhdessä. Mutta äiti pyytää Lieseliä kävelemään luokkaan suu mutrulla, koska kaikki tuntevat hänet ”pahana noita-akkana”. Tämä on kuitenkin Lieselille hankalaa ja äiti auttaa häntä. Hän vie Lieselen takaisin luokkaan, niskasta kiinni pitäen ja toruu häntä samalla.

Liesel ei osaa elokuvan alussa lukea ollenkaan, mutta hänen sijaisisänsä opettaa häntä maalaamalla aakkoset kellarin seiniin.

Ihan alussa Liesel saa kaverikseen Rudy nimisen pojan, jonka kanssa hän leikkii melkein joka päivä. Rudy on alusta asti vähän ihastunut Lieseliin, mutta Liesel ei ole kiinnostunut hänestä.

Elokuvan nimi, Kirjavaras, tulee siitä kun alussa, veljensä hautajaisissa, pappi pudottaa raamattunsa ja Liesel ei annakaan kirjaa takaisin papille vaan pitää sen itsellään. Vähän ajan päästä Liesel varastaa kirjan natsien kirjakokon hiilikasasta ja salakuljettaa sitä takkinsa alla. Kaupungin pormestarin vaimo näkee, kun Liesel varastaa kirjan kokosta ja kun Liesel käy viemässä pyykkejä pormestarin vaimon luo, pyytää hän Lieselin heidän kirjastohuoneeseensa. Liesel on siellä kuin taivaassa ja menee aina välillä sinne lukemaan vapaa-ajallaan. Kun pormestari tajuaa Lieselin käyvän heillä lukemassa kirjoja, hän kieltää sen. Liesel ei kuitenkaan malta olla ilman kirjoja jä kömpii ikkunasta aina varastamaan yhden kirjan, kenenkään huomaamatta. Hän kuitenkaan ei pidä sitä varastamisena vaan lainaamisena. Hänhän paluttaa kirjat aina takaisin.

Liesel varastaa kirjoja pormestarin vaimon kirjastohuoneesta lukeakseen niitä Maxille, juutalaiselle jota he piilottavat kellarissaan. Kirjat pelastavat Maxin hengen.

Elokuva sai minut kiinnostumaan historiasta ja etenkin toisesta maailmansodasta! Kauheaa, kuinka kaikki ihmiset eivät saaneet elää sellaisina kun he ovat, vaan joutuivat piilottelemaan kellareissa selviytyäkseen.

Elokuvan loppu on todella rankka, mutta katsoja saa nähdä Lieselin tulevaisuuteen ja hän eli hyvän elämän.

Suosittelen elokuvaa ihan kaikille kirjoista, hyvistä tarinoista ja historiasta kiinnostuneille. Elokuva perustuu Markus Zusakin samannimiseen kirjaan.

-Helmi

Kirjatoukan esikoisen Helmin aikaisempi vieraskirjoitus (Gilmore Girls) täällä.

2 kommenttia:

  1. Hieno kuvaus elokuvasta, jota en kylläkään itse ole vielä nähnyt. Kirjan olen toki lukenut.

    VastaaPoista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"