25.3.2016

Charlotten koko elämä

... Niin,  Musée Massenan yläkerrassa oli esillä Charlotte Salomonin näyttely nimeltä "Vie? Ou théâtre?"

Vuonna 1917 syntynyt nuori nainen, Charlotte Salomon pakeni saksanjuutalaisena natsivainoja Berliinistä Etelä-Ranskaan, Villefranche-sur-Meriin ja Nizzaan, jossa hän vuosina 1941-1943 vimmaisesti kuvitti elämäänsä lähes 800 teoksen verran, kertoen tarinaansa, joka päättyi kuvien ulottumattomissa Auschwitzissa lokakuussa 1943.

Charlotten elämä oli monin tavoin monimutkaista jo pienestä pitäen. Varakasta perhettä riivasi itsemurha-aalto, erinäisistä syistä useampikin sukulainen riisti hengen itseltään. Charlotte kuuli äitinsä todellisen kuolinsyyn vasta parikymppisenä, yli kymmenen vuotta tapahtuneen jälkeen, kun silloin Charlotten holhoojana toiminut isoäiti yritti hirttää itsensä. Hänkin onnistui lopulta, melkein Charlotten silmien alla. Charlotte joutui miettimään omaa kohtaloaan ja jonkunlaisen kirouksen mahdollisuutta alati.

Kaikki tämä suru vyöryy sadoissa maalauksissa katsojan silmille. Vaellamme varjoisissa saleissa päät painuksissa kuvan luota toisen luokse. Välillä kuviin tulee valoa, iloa, hedelmiä ja värejä, mutta tunnelma on silti ahdistava, kun kohtalo on katsojalle jo selvillä. Mutta että saada jonkun elämä näin kokonaisena - lapsuus, nuoruus taideopiskelijana, rakkaudet. Äly, huumori, tuska -  se tuntuu ihmeelliseltä. Se tuntuu siltä kuin tuntisimme.

Villefranche-sur-Merissä Charlotte, juuri naimisiin mennyt ja ensimmäistä lastaan odottava, ojensi lopulta tarkasti editoimansa ja numeroimansa nipun perheen henkilääkärille. Hän oli liittänyt mukaan jopa listan musiikkikappaleista, jotka säestäisivät tarinaa. Painaessaan oven kiinni takanaan, Charlotte painotti ystävälleen:

"Pidä tallessa nämä. Siinä on koko elämäni."

Charlotte oli päättänyt voittaa kuoleman imun ja elää niiden muidenkin, poismenneiden edestä. Charlotte oli 26 vuotias kun hänet työnnettiin kaasukammioon, melkein suoraan junasta, joka hänet kuolemanleirille kuljetti.



... And with dream awakened eyes she saw all the beauty around her, saw the sea, felt the sun, and knew she had to vanish for a while from the human surface and make every sacrifice in order to create her world anew out of the depths.

And from that came

Life or Theater???



Lukulistalle: David Foenkinoksen palkittu kirja "Charlotte", Gallimard.
Näyttely on esillä Musée Massenassa 24.5.2016 saakka. 

7 kommenttia:

  1. Hieno, koskettava- näyttely jonka todella olisin tahtonut nähdä! Toivottavasti siihen tulee joskus mahdollisuus, jossain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palaan vielä kertomaan, että aloin tutkimaan tätä Charlottea enemmän ja huomasin että olen joitain hänen töitään keräillyt Pinterestissä tietämättä taustoista mitään.
      Inspiroivia töitä aiheestaan huolimatta.

      Poista
    2. Työt ovat inspiroivia, ja tosi kerronnallisia, kauniita, hurjia... Välillä vain tekstiä. Uskoisin, että pitäisit näyttelystä paljon, niin raskas kuin tarina onkin.

      Poista
  2. En ikinä unohda Charlottea!
    http://allualasko.blogspot.fr/2009/02/elamaavai-teatteria.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ajattele, minulle ennestään ihan tuntematon! Kävin lukemassa kirjoituksesi vuosien takaa, ja mua nyt niin harmittaa etten ostanut näyttelyluetteloa...

      Poista
  3. Vaikuttavaa. Surullista.
    Onneksi hän maalasi elämänsä meille, jätti jälkensä. Sitä ei kuolemakaan himmennä.

    Nikadora

    VastaaPoista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"