29.7.2013

Pitkän pöydän ritarit, osa 1

Joskus tuossa heinäkuun puolivälissä saimme vieraita Oulusta, mutta Italian kautta. Auton takakontista syliimme nosteltiin mozzarellaa, proseccoa, edellispäivänä puusta poimittuja sitruunoita, Limoncello-pikkuleipiä, napolilaista kahvia ja risottoriisiä. Me katoimme kymmenen lautasta ja siitähän seurasi muutama hyvin herkullinen päivä.

Sattui muuten hauskasti, päivää ennen vieraiden saapumista. Iloitsin itsekseni uudesta, pitkästä pöydästä, laitoin Anni-tädin vanhat, kirjaillut pitsilakanat liinoiksi, asettelin kirjoja, kukkia, yrttiruukkuja. Muutama provencelainen kuppi, viuhkat noin, valkoisia kulhoja kirpputorilta... Kaikki jäi niikseen, väliin tuli jotain muuta. Illemmalla palasin pihalle. Pöydän ääressä tyylikäs pariskunta selasi kirjoja, nosteli kippoja: "Mikäs juttu tää on?"
"Tää juttu on meidän koti", sanoin, ja kerroin, että me olemme lähdössä puutarhajuhliin, joten he voisivat kaikin mokomin jäädä lueskelemaan ja istuskelemaan takapihallemme...

Pöytien lainasta kiitos Boating Outletin Villelle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"