Silmän herkkua kaikki täällä tyyn! Hangossa taitaa olla paremmet kelitkin ja jollei oo niin kauneus kyllä korvaa aika paljon. Terveisiä ruman ja nuivan keskeltä.
Oli varmaan paremmat kelit kuin jossain, ja takuulla myös huonommat kelit kuin esimerkiksi Ranskassa :) Kaunista on, mutta myös rosoa. Vitsi Liivia kun sä osaisit (ja olet kerran osannutkin) tallentaa sen rappionkin kauniisti. Koskas tulet?
Nyt en tiedä mihin, niin tähän: parin päivän aikana oon lukenu tän blogin tästä postauksesta jo viime vuoden postauksien puolelle! Sain itekin ylättyä, miten paljon voi hankolainen löytää positiivista Hangosta! Teidän perhe on myös.. no, täydellisyyttä huokuva. Poikaystäväni sanoin utopistinen. Niin täydelliseltä se vaikuttaa, ja kuka muu (kun ei ainakaan tälläinen avioerolapsi) olisikaan uskonut, että maailmasta löytyy vielä täydellisiä perheitä? En uskonut enää löytäväni itseäni tästä asiasta näin tyrmääntyneenä, että oikeaa perheonnea on näin helppo välittää blogissa ja että sitä oikeasti on olemassa. On melkein abstraktia tutkia tätä blogia ja saada vilkauksia teidän elämäänne, perhe-elämäänne. Se on kuin elokuvista, kirjoista. Mutta mistä ovat elokuvat ja kirjat? Tästä elämästä, todellisuudesta - kai. Ystävällisin terveisin, suuren Helsingin valloittama entinen hankolainen. (Ja hankolaiseen tapaan: kyllähän minäkin teihin olen monet kerrat törmännyt siellä etelässä.)
Mä olen miettinyt tätä viestiä pari tuntia. Melkein hätäännyin. Tunnen jotenkin syyllisyyttä, että annan sellaisen kuvan, että KAIKKI olisi täydellistä. Ei ole. Hangossa noin yleisesti ottaen, eikä ainakaan meillä. On rahahuolia, on työhuolia, on terveyshuolia. On vanha talo, joka ropisee niskaan ja takkoja, jotka purettiin, ja joiden paikalle ei koskaan tullut uutta. Minä haen suuntaa enkä VIELÄKÄÄN tiedä mikä minusta tulee isona. Kiukuttelen rutosti.
Sitten kuitenkin sen syyllisyyden lisäksi tuntui tosi hyvältä se, kun sanoit että perheonni tulee esiin. Meillä on kyllä kultaiset kakarat, Herra Kamera on tosi kiva ja ainakin nyt on tosi hauskaa yhdessä. Ainakin nyt. Filttejä on tarpeeksi, kirjasto on lähellä ja mulla on kaasuhella ja iso savipata! Jee!
Kuule ystäväinen: ONNEA ON OLEMASSA. Mutta se ei välttämättä asu täydellisyydessä. Tuu vaikka katsomaan meidän huushollia :)
Silmän herkkua kaikki täällä tyyn! Hangossa taitaa olla paremmet kelitkin ja jollei oo niin kauneus kyllä korvaa aika paljon. Terveisiä ruman ja nuivan keskeltä.
VastaaPoistaOli varmaan paremmat kelit kuin jossain, ja takuulla myös huonommat kelit kuin esimerkiksi Ranskassa :)
PoistaKaunista on, mutta myös rosoa. Vitsi Liivia kun sä osaisit (ja olet kerran osannutkin) tallentaa sen rappionkin kauniisti. Koskas tulet?
Niin ja vielä että olkoon "ruma" ja "nuiva" mutta se miten sä koko maailman näet... siitä syntyy melkein runoutta.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaNyt en tiedä mihin, niin tähän: parin päivän aikana oon lukenu tän blogin tästä postauksesta jo viime vuoden postauksien puolelle! Sain itekin ylättyä, miten paljon voi hankolainen löytää positiivista Hangosta! Teidän perhe on myös.. no, täydellisyyttä huokuva. Poikaystäväni sanoin utopistinen. Niin täydelliseltä se vaikuttaa, ja kuka muu (kun ei ainakaan tälläinen avioerolapsi) olisikaan uskonut, että maailmasta löytyy vielä täydellisiä perheitä? En uskonut enää löytäväni itseäni tästä asiasta näin tyrmääntyneenä, että oikeaa perheonnea on näin helppo välittää blogissa ja että sitä oikeasti on olemassa. On melkein abstraktia tutkia tätä blogia ja saada vilkauksia teidän elämäänne, perhe-elämäänne.
VastaaPoistaSe on kuin elokuvista, kirjoista. Mutta mistä ovat elokuvat ja kirjat? Tästä elämästä, todellisuudesta - kai.
Ystävällisin terveisin, suuren Helsingin valloittama entinen hankolainen. (Ja hankolaiseen tapaan: kyllähän minäkin teihin olen monet kerrat törmännyt siellä etelässä.)
Mä olen miettinyt tätä viestiä pari tuntia. Melkein hätäännyin. Tunnen jotenkin syyllisyyttä, että annan sellaisen kuvan, että KAIKKI olisi täydellistä. Ei ole. Hangossa noin yleisesti ottaen, eikä ainakaan meillä. On rahahuolia, on työhuolia, on terveyshuolia. On vanha talo, joka ropisee niskaan ja takkoja, jotka purettiin, ja joiden paikalle ei koskaan tullut uutta. Minä haen suuntaa enkä VIELÄKÄÄN tiedä mikä minusta tulee isona. Kiukuttelen rutosti.
PoistaSitten kuitenkin sen syyllisyyden lisäksi tuntui tosi hyvältä se, kun sanoit että perheonni tulee esiin. Meillä on kyllä kultaiset kakarat, Herra Kamera on tosi kiva ja ainakin nyt on tosi hauskaa yhdessä. Ainakin nyt. Filttejä on tarpeeksi, kirjasto on lähellä ja mulla on kaasuhella ja iso savipata! Jee!
Kuule ystäväinen: ONNEA ON OLEMASSA. Mutta se ei välttämättä asu täydellisyydessä. Tuu vaikka katsomaan meidän huushollia :)
Tosi, tosi kiva että kirjoitit, kiitos <3
Rehellistä ja aitoa. Vanha ystäväni esittää ulkomaailmalle suht täydellisyyttä, eikä huomaa kuinka läpinäkyvää kaikki on. Mistä johtunee?
PoistaNikadora
Voi jukra, lukijana ihan liikutun. Miten hienoja kohtaamisia täällä blogimaailmassa(kin) tapahtuu.
VastaaPoistaJa noista kuvistakin liikutun. Piti ihan laulaa Jo Karjalan kunnailla kukkii puu... ja vähän itkeä tirauttaa.
Lempi Sveitsistä
Ihana Lempi lempiseni :')
Poista