1.4.2015

Kaksi kahjoa päivää milloin missäkin

Vähän takapakkia toipumisessa, mutta mikäs tässä, leffoja katsellessa. Hangon Kirjastossa on kyllä ihan uskomattoman hyvä palvelu. Kun en löytänyt hyllystä mitään juuri siihen hetkeen solahtavaa, kävi kirjastonhoitaja lounastauollaan hakemassa kotoaan nipun ranskalaisia elokuvia minulle lainaksi.

Kuvan 2 päivää New Yorkissa ei ollut siinä pinossa, se sitten taas löytyi Netflixistä.

2 päivää Pariisissa -elokuvan jatko-osa hykerrytti. Voi olla, että olin sopivassa mielentilassa, tai lääkepöllyssä tai vain tarpeeksi turhautunut, mutta viihdyin! Mitä sakkia! Omien sukulaisten tuleva pääsiäisvierailu tuntuu ihan lastenleikiltä noiden gallialaisten mellastuksen rinnalla. Kulttuurierotkaan Hangon ja Helsingin välillä eivät ole ihan NIIN suuret. Julie Delpy, tässä elokuvan pääosanesittäjä, mutta myös käsikirjoittaja ja ohjaaja, on kyllä ihanan vaivaannuttava. Pistää katsojan kiemurtelemaan, milloin mistäkin syystä.

Sieltä kirjastosta saadusta pinosta katsoin ensimmäisenä Heartbreakerin. Aivan pöhkö, pääosin Monacoon sijoittuva ontuvajuoninen  (siis miksi ne häät piti estää?) veijarikomedia, mutta nautin siitäkin. Oi miten nätti Vanessa Paradis onkaan... Haluan vaihtaa ruudulliset pyjamahousuni silkkiaamutakkiin NYT!

2 kommenttia:

  1. Takapakkia? Toivottavasti ei pahasti! Onko parempi lähettää lämpöisiä vai kylmiä (jäisiä) terveisiä? Kummat auttavat paremmin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt ei auta kylmä eikä kuuma, vaan paikallaan pitäisi pysyä. Vippaa vähän nupista, vaikka se on kyllä osittain ihan syntymävika ;) Leikkauksen pääosanesittäjä sen sijaan paranee hienosti! Kiitos ajatuksesta kuitenkin, ihan kuin olisi tullut vähän parempi olo!

      Poista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"