14.6.2015

Koverharin tanhuvilla








Voi ihmisparat, te ette kyllä ikinä tiedä, mihin joudutte, kun tähän blogiin eksytte. Tällä kertaa purkutuomion saaneelle terästehtaalle, parikymmentä kilometriä Hangon keskustasta itään päin.

Koverharin tehtaan tarina on melkoinen ja loppu surullinen. Siellä, missä 850 ihmistä parhaimmillaan teki kolmessa vuorossa töitä, seisoo nyt vain mykkiä, valtavia rautamöykkyjä harmaan pölyn peitossa. Jos joku käynnistäisi koneet, kaikki olisi toisin. Punahehkuinen teräs syöksyisi taas esiin. Mutta tehdas on ajettu alas, ihmiset on ajettu ulos ja koko willywonkamainen jättiläisrakennus puretaan maata myöten. Hurjaa.

Mutta ihminen on luottavainen, on oltava. On katsottava tulevaisuuteen ja nähtävä, että tuosta siivun ottaa Hangon satama, laivat seilaavat väylältä suojaan, kuten ovat tehneet 1400-luvulta lähtien. Sataman ympärille kasvaisi kaikenlaista toimintaa, tarvitaan monta firmaa jos tuonti ja vienti taas vetää. Tuohon saisi palvelinhalleja, se vasta olisi jotakin. Uutta teollisuutta, kuka nyt tänne ei haluaisi tulla, Suomen kauneimpaan kolkkaan.

Uskalsimme siis lopuksi hymyillä, vaikka kurkkua kuristi ja kierroksella mukana ollut vanhempi mies, montakymmentä vuotta tehtaan historiaa taskussaan käveli kumarassa pois, katsoi merelle umpihiljaa, kun päästiin siihen kohtaan, että alkoi mennä huonosti. Moni putosi tyhjän päälle, töissä saattoi olla kolmekin sukupolvea samasta perheestä.

Miten mä nyt näen kauneutta tässäkin, oonko mä ihan pöhkö... Masuunin sinertävät, kylmenneet kyljetkin... Vaikka kyllä tätä Mordoriksikin kutsuttiin.

Kyllä, purkufirman nimi on Delete. Purkualueen esittelyvideoon pääset tästä

Lue lisää: Marko Leppäsen artikkeliin "Teräsmajesteetti, joka syrjäytettiin: Koverhar" ovat käyneet kirjaamassa muistojaan kommenttikenttään myös tehtaan entiset työntekijät.

2 kommenttia:

  1. Mahtavat kuvat! Ymmärrän vallan hyvin että myös ns rumaa voi olla kaunista. Koverhar nimenä on ollut tuttu lapsuudesta asti, oli jotenkin niin jännä nimi. Mutta en ole ollut tietoinen sen kummemin tehtaan historiasta eikä siitä että sitä puretaan nyt kokonaan matalaksi. Jopa minunkin kurkkuani kuristi luettuani miten kuvasit niin hienosti ja vähäeleistä tätä vanhempaa miestä joka opasti teitä. Voi vain aavistaa miltä hänestä tuntui...

    Minusta on hienoa että otit Koverharin kohtaloa esille blogissasi!

    terkuin,
    Carina

    p.s. oli muuten kiva tavata :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Carina, oli tosi kiva tavata, vaikkakin vain pikaisesti! Kiva kun pidit jutusta, kiitos!

      Poista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"