8.1.2015

Grassen tuoksuvat pilvet










Matkapäiväkirja, 25.12.2014

Joulupäivä, senhän me olemme jo vuosia viettäneet tiukasti sisätiloissa, lahjakirjoja lukien, uusissa yöpuvuissa, pateevoileipiä ja pikkukurkkuja napostellen. Ihan niin aloillamme emme malttaneet tänä vuonna olla, olihan meillä koko Provence valloitettavana.

Aamupäivän sentään venyimme talolla, katoimme aamiaisen aurinkoon parvekkeelle, joimme loput illan samppanjasta tuoremehun seassa. Saatoinpa laulaa taas hiukan maisemalle ylistyslaulujakin, ken tietää.

Iltapäivällä ryhdistäydyimme, sullouduimme suklaata suupielistä pyyhkien autoon ja karautimme Grasseen.

Grassessa ei ollut muutamaa kujakissaa lukuunottamatta ketään. Katujen poikki viritetyt hajuvesivaijerit pihisivät ilmaan satunnaisia tuoksupilviä ja me hiiviskelimme suljettujen ikkunaluukkujen ja ovien eteen vedettyjen metalliverkkojen ohitse. Kesällä näillä kaduilla ei mahtuisi kulkemaan, näköalapaikoilla olisi ruuhkaa ja parfyymimuseoihin pitkät jonot. Nyt koko kaupunki oli meidän. Jossain havupuiden alla valkoisella hiekkakentällä kalahtelivat metallikuulat kylänmiesten toimesta, muuten oli ihan hiljaista.

Joulukoristeista suosituimmat kaikkialla missä kävimme olivat kiipeilevät joulupukit. Ne huojuivat hiljaa ikkunoiden ja parvekkeiden pielissä pienillä narutikkaillaan, osa jo hyvin elämäänähneissä nutuissaan.

Fragonardin parfyymitalo tehtaineen on ollut Grassessa jo vuodesta 1782. Tosin oman kylän pojan, taiteilija-Fragonardin nimen he ottivat käyttöönsä vasta 1900-luvun alussa. Museo ja myymälä ovat auki jokaikinen päivä, sisäänpääsymaksua ei ole, mutta tuskin monikaan malttaa kauniista parfyymipuodista poistua tyhjin käsin.

Grassen vierailun jälkeen ajelimme vielä ylös ja alas läheisiä vuorenrinteitä, punaisten kattojen yllä.

4 kommenttia:

  1. Nizza oli ensimmäinen paikka Ranskassa missä kävin, toinen olikin sitten Grasse. Tuolla hajuvesipaikassakin kävin ja tapasin Nenän. En kyllä ostanut yhtään mitään. Silloin olin tietysti kokemattomilla silmilläni valtavan häikäistynyt kummastakin kaupungista, mutta kun pääsin Antibesiin olin ihan myyty.
    Silloin nuorena, mitenkähän vaikuttuisin nyt. Nizza ei ainakaan samoin enää tenhonnut vaikka sinnekin lähtisin vaikka heti.
    Kiipeileviä joulupukkeja olen muuten nähnyt myös Espanjassa ja Italiassa, kauhtuneina useimmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla taas heräsi uusi ihastus nizzan ja cannesin suhteen, mutta ne toki olivatkin kuin eri kaupunkeja näin talvella. Grassessa oli enemmän rosoa kuin luulin, se oli kiva, muttei jättänyt paluutoiveita.

      Poista
  2. Parfyymitalosta tulee mieleen Kairo, jollaisessa vierailimme tyttöporukalla -97 muistaakseni.
    Paikallinen parfyymiopas oli melkoinen huuliveikko ja ilopilleri. Egyptihän on vanhoja taikaliemen keksijämaita...
    Ostin pienen pullon, johon kuului tikkupuikko-korkki. Siitä oli suotavaa pistää kolme tippaa kehoonsa kolmion mallisesti... Tuoksu jäljitteli Chanel vitosta ja se oli saanut englannin kielisen nimen Five Secrets.
    En tiedä, miksi he olivat kehitelleet länsimaisia suosikkituoksuja jäljittelevät kopiot. Mielenkiintoinen visiitti anyway =)

    Hei, löysin pullon yläkaapista ja laitan ihan tarkemmat tiedot, jos joku haluaa kenties käydä:
    The Egyptian perfyme Palace (näin tarkalleen luki pienessä pahvipaketissa)
    9,Spihinx. St.,
    Nazlet El samman
    Egypt
    Tel. 3852928

    Nikadora

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Nikadora, kiva kun jaat näitä omia matkajuttujasi! Ja oikein osoitteiden kera!

      Poista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"