1.7.2015

Ihan tavallinen Anna






Jaa-a. Ettei vain olisi käynyt niin, että olen mennyt hiukan puihin blogikirjoitteluni kanssa.

Tapahtui nimittäin niin, että kun aloitin kesätyöni söpökässä Mrs Jonesin Hangon puodissa, minulle samalla selkeni yksi juttu: minulla on lukijoita.

Täällä minä olen itsekseni tarinoinut vuosikausia milloin mistäkin ruumiinosastani, kahjoista sukulaisistani ja ongelmistani sekä kesien että maalausurakoiden kanssa, eikä kukaan koskaan kertonut, että näitä joku lukee!

Nyt seison pikkuruisessa kesäkaupassa, tervehdin teitä ja ajattelen, että uuups.

Joskus on vaikeaa olla Kirjatoukka ja ihan tavallinen Anna, samaan aikaan. Huomaan, että Kirjatoukka on huomattavasti dramaattisempi ja värikkäämpi hahmo kuin ujohko ja harmaahko haamukirjoittajansa. Saan itseni kiinni hölmöstä ajatuksesta, etten haluaisi tuottaa pettymystä sille, joka varta vasten ajelee Kirjatoukkaa katsomaan.

Kun vastassa onkin vain pieni, iltauninen nainen, joka kantaa kirjoja kangaskassissa. Pujahtaa iltaisin mustista rautaporteista sisäpihansa suojaan, huokaisee, istuu korituoliin ja nostaa hetkeksi jalat ylös.

38 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Kuule tavis,

    Kun yksi tuttava vinkkasi Suomen parhaasta blogista jossa on jumalaisia kuvia, hyvää ruokaa ja käsittämättömän kuplivia juttuja, pakkohan se oli tsekata heti samana iltana. Ihan ekaksi satuin siihen postaukseen, jossa tuhkia pöllyteltiin pitkin kirjakaupan lattioita. Voi juma sitä parkunan määrää. Enkä minä edes itke ikinä. En häissä, elokuvissa enkä hautajaisissa.

    Toisen tunnekuohun kynsiin jouduin Australian keikalla, kun hotellin aulassa satuin lukaisemaan Hangossa asumisen kymmenvuotispäivityksen. Ulvoin niin, että pärskeet tyrskysivät. Ei mitään herkästi vieriviä kauniita kyyneleitä, vaan räkä poskella. Brittiläinen setä antoi puuvillaisen nenäliinan rintataskustaan.

    En ole mitenkään erityisen innostunut Ranskasta ja kirjojakin luen vain muutaman vuodessa ja vain jos niissä tapetaan joku. Mutta juttuni on minullakin; taikinat ja kakaroiden kohellus ja kutimet.
    Se intohimo millä maailmaa tarkkailet tuntuu luissa ja ytimissä vaikka kohteet eivät kolahtaisikaan.

    Minä myös aion tänä kesänä ajella Hankoon katsomaan tätä uusinta nähtävyyttä. Mutta en taida sanoa mitään. Ehkäpä vaan päivää ja kiitos kassaneidille. Hykertelen sitten kotimatkalla ostoskassi takapenkillä, että olipas se ihana ja tavallinen se Toukka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa kuule, luin eilen töissä tämän viestisi (jonka ilokseni latasit kolmeen kertaan, se oli ihanan mahtipontista!) ja sait aikaan minussa sellaista itkunsekaista hyrinää. Kaikki, mitä kirjoitat, oli aivan ihanasti sanottu, varsinkin tuo kohta kirjoista, joissa tapetaan joku. Minä TODELLA toivon, että esittäydyt kun tulet minua katsastamaan, pidän sinusta jo nyt <3

      Poista
    2. Ei kun se on tämä Harry Winstonin sivu, joka kysyy ainakin kolmeen kertaan että: Oletko robotti? Ja kun vastaan että: No en todellakaan ole, se lataa kommentin joka kerta.

      Tähänastisen elämänäni suurimpia tragedioita on ollut se, ettei toimittaja Katja Ståhl tiedä, että meidän pitäisi olla bestiksiä. (Kyllä, minulla on ollut kovin helppo elämä.) Minusta hän on suurenmoinen, mutta kun kohtasimme puistossa, en tietenkään sitä sanonut. Kutitin vain koiraansa korvan takaa.

      Minä voin ryhtyä sinullekin mielikuvitusbestikseksi. En vaadi kiireiseltä kahvitteluaikaa, en syyllisty jos uuvun joulukorttien postituslistalta. (Jotenkin minusta tuntuu, ettei teidän taloudessa ehkä taida sellaista ollakaan...)

      Jos kuitenkin myymälätyön tuoksinassa joku käy vähän kutittamassa, se saatan olla minä. Nutturuus yhdistää.

      Poista
    3. Mitä se silleen venkoilee, pahoitteluni! Sä olet absoluuttisesti mun mielikuvitusbestis jo nyt, siitä kiitos.
      Meillä ei TODELLAKAAN olisi joulukorttien postituslistaa, jos se minusta olisi kiinni, mutta konservatiivinen perheeni vaatii korttirumban joka vuosi :)
      Kutittelemisiin. A

      Poista
  4. Anna, ihana kirjoitus!
    Alkoi ihan itkettää.
    Meistä jokainen on ihan tavallinen ihminen. Me vaan eletään sellaisessa harhassa että pitäisi olla jotain muuta, kuin tavallinen. Siksi poukkoilemme päämäärättömästi minne sattuu ja palaamme tämän saman asian ääreen.
    On ihanaa jos oivaltaa sen että on ihan tavallinen…ja se on riittää.
    Sun tarinoita on ihana lukea, ne on tavallisen Annan tarinoita jonka sisällä asuu myös kirjatoukka..eikä siitä tarvitse kantaa häpeää. Olet paras versio itsestäni ihan tavallisena Annana!

    Ihanaa kesää!!
    Päivi

    VastaaPoista
  5. Anna, olet paras juuri Annana! Onneksi olen tuntenut sinut jo ennen blogiinne tutustumista eli Kirjatoukka-rooli on tuonut vain lisämaustetta persoonaasi. Älä sorru yhtään vähättelemään itseäsi sinä upea, monipuolinen nainen!

    VastaaPoista
  6. Mahtava blogi.... Olet Super ja juttujasi on ihana lukea ... lisää vaan ideoita, ajatuksia ja kuvia....
    Tuikku

    VastaaPoista
  7. Ihan paras blogi, paras Anna, paras Kirjatoukka :)
    T. Almond Girl

    VastaaPoista
  8. Se on niin lohdullista, että jokaisen ihmisen sisällä on se ihan tavallinen. Sitä olen yrittänyt jälkikasvulleni opettaa. Että ei tarvitse pelätä ihmisiä, jotka tuntuvat fiksummilta, itsevarmemmilta, kauniimmilta, saavuttamattomilta, röyhkeiltä jne. Sillä jos me näkisimme identiteettien, roolien, kuorien jne. taakse, siellä on niitä ihan tavallisia, niin kuin me. Sen tähden kannattaa aina uskaltaa tervehtiä, aloittaa juttua, tehdä tuttavuutta, eikä mennä siihen halpaan, että on ainut tavallinen koko maailmassa.

    VastaaPoista
  9. Hei,j
    Sinä tavallinen Anna. Taito saada vaikuttumaa sanoista, tekstististä on lahja. Tarinoiden kertomisessa tärkeintä on tarina :) Kiitos siis Sinulle ihan tavallinen Anna.
    T; Erityisen tavallinen Tiina, joka tykkää lukea tarinoita

    VastaaPoista
  10. Niin, ei ole aina helppoa omata alter egoa :). Huoli pois ja jos vaan suinkin pystyt, kirjoita vaan tarinaa draaman kaaren vaatimalla tavalla.

    Ja täällä blogissahan ei ole ikinä mitään semmoista menoa, että jotenkin "esitettäis" tai "oltais olevinaan" tai muuta sellaista. Rehellistä kirjoittamisen riemua - ja välillä tuskaa, sitä tämä blogi minulle hehkuu ja siksi tänne tulen. Täällä seikkailee perhe Hangosta, jolla varmaan on yhtymäkohtia jonkin oikean "tavallisen" perheen elämään. Ja tavallisen Annan tunteisiin ja ajatuksiin. Mutta tämä blogihan on taidetta, luovaa hulluutta, vaikka tositarinoita tavallaan kertoisikin.

    Luin muuten juuri kirjan, joka peilaa kaunokirjallisen tekstin ja sen henkilöiden ja henkilöiden mahdollisten "tavallisten" esikuvien suhdetta. Villa America, kirjoittanut Liza Klausman. Villa American päähenkilöt ovat Murphyn perhe, joka puolestaan oli aikalaisensa Scott Fitzgeraldin Tender is the nightin innoittaja ja heidän kotinsa Villa America kirjan keskeinen tapahtumapaikka. Liza Klausmanin kirja on fiktiota, mutta pohjaa paljon Murphyista tehtyyn historian tutkimukseen. Kuulemma Sarah Murphy ei löytänyt itseään ollenkaan Fitzgeraldin hahmosta, joka aikalaisten mielestä pohjautui selvästi häneen.

    Innostuin tuollaisesta fakta-fiktiogenrestä taas ja seuraavaksi lukulistalla Colm Toibinin The master, joka kertoo Henry Jamesista...Onneks on niin kuuma, ettei joka tapauksessa saa yöllä oikein nukuttua, niin ehtii lukea :).

    Belgian Lempi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavat kirjavinkit viisaan viestin lomassa, kiitos Belgian Lempi!!

      Poista
  11. Minä olen nähnyt untakin Hangosta, jonne vahingossa päädyttiin Puukengän kanssa, siinä sitten katselimme taloja ja sanoin, että "täällä muuten asuu se Kirjatoukka, mutta sähän et luekaan sitä blogia". Siinä samassa unessa oli vanhassa talossa mäellä ravintola ja yksi seinä oli muutettu lasiksi, siellä oli joku keikka meneillään silloin. Mentiin toiseen ravintolaan, joka oli ollut koulu, se paikka oli epämääräinen, siellä multa varastettiin takki, vaikkei siellä ollut muita, kuin me.

    Tällä blogilla on varmasti tekemistä Hankoon tulevan muuttoliikenteen kanssa ja jotenkin tämä blogi on jo tunkeutunut unimaailmaanikin. Minulla ei ole matkustusgeeniä, syömisasioissakin olen melko rajoittunut, kirjojakin luen niin kovin toisenlaisia, elämäntilanne muutoinkin on aika toinen, mutta tänne palaan aina. Tavallinen Tuija tykkää myös tavallisesta Annasta, joka myös Kirjatoukkana tunnetaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis arvaa mistä pitäisi tehdä kirja? Teidän kommenteistanne! Niin huippua!

      Poista
  12. Ihana kuva Ihanasta Annasta <3

    VastaaPoista
  13. Ihan paras blogi. Kirjoitukset, kuvat ja luovuus hallussa. Ripaus hulluutta, romantiikkaa ja elävää elämää ja paljon muuta.
    Ihana, että löysin blogisi. Tuot myös hyvin Hankoa esille. Sun pitäis saada siitä jotain bonusta kaupungiltasi...
    Anna palaa tavallisena Annanasi vaan!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun luet, tosi kauniisti sanottu <3
      Ja niin muuten pitäisi! Lähetän kommenttisi kaupunginjohtajalle :)

      Poista
  14. Mä tulen mielettömän hyvälle tuulelle täällä. Nautin verbaalisista oivalluksista ja upeista valokuvista yhtä kaikki.
    Oon päässyt teidän mukana upeille matkoille (nojatuolissa) ja aavistamaan, miltä etanat mahtaisivat maistua. Viimeksi eilen yllätin itseni kurkkaamasta, oisko teidän taiteilijaresidenssissä ollut heinäkuussa tilaa. Arvasin ettei ollut, mutta silti on ehkä pakko ajaa käymään Hangossa tänä kesänä. Lähes 50 vuotta mittarissa ja Hanko yhä korkkaamatta.
    Kiitos siis tästä, Anna Kirjatoukka :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ellis, tulekin! Ihanaa, että luet, ja pidät lukemastasi, kiitos.

      Poista
  15. Ihana Sinä tavallisena ja ainutkaatuisena Annana ja Kirjatoukkana!! Jotakin perin syvää sielunsiskoutta koen sua kohtaan. Niin monina hetkinä täällä käydessä olen saanut hersyvät hymyt tahi kyyneliin saakka naurut, kauneudesta johtuneet hyvämielen huokaukset ja sävärit, kuolaefektin mahtavista ruokakuvista.... niin monia maailmoja olet avannut ja pöllyttänyt ihanalla tavallasi. Kiitos, että olet♥

    VastaaPoista
  16. Minä taas tykkään lukea blogiasi juuri sen takia, koska olet niin "tavallinen" mutta samaan aikaan ihanan erikoinen! Blogin välityksellä ainakin vaikuttaa, että osaat oikeasti nauttia elämän pienistä iloista - asia mitä minäkin yritän kovasti opetella. Itse olen asunut Hangossa koko ikäni, mutta blogisi on saanut minut rakastumaan kotikaupunkiini ihan uudella tavalla.

    Äläkä huoli, kyllä kaikki lukijat aivan varmasti ovat iloisia tavatessaan ihan vain tavallisen Annan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli mahtavaa kuulla, että olen voinut hankolaisellekin näyttää uusia puolia kotikaupungistamme! Kiitos kivasta viestistä!

      Poista
  17. Ihminen tuiki tavallinen
    mieli alati mittaamaton.
    Tunnelma kuin katossa
    avatessa omaa mielen arkkua.
    Kirjoita, elä, hymyile ja kyynelehdi!
    Uskallathan sinä- ja enemmänkin!

    Kiitos.

    Nikadora

    VastaaPoista
  18. Se ihan tavallinen Anna, jolla selvästi on ihana perhe, on juuri se syy jonka vuoksi tänne aina vaan palaan ja palaan ja haikailen Hankoon. Kiitos.

    VastaaPoista
  19. Minusta sinä et ole mikään tavallinen Anna, et totta vie! Olet niin erityislaatuinen Anna ettei ikinä toista missään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä viesti nauratti ja liikutti mua ihan tosi paljon! Kiitos!

      Poista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"