17.2.2016

Elämä on juhla



Hei, onko täällä enää ketään? ...ketään ...etään ...tään ...ään ...ään ...ään...

Olen ollut poissa, enkä ole ihan varma olenko kunnolla palaamassa kehiin vieläkään, mutta hei: ainakin olen tässä juuri nyt! Nautitaan niin kauan kuin tätä kestää. Yhtään en tiedä mitä aion sanoa.

Yritykseni hillua ilon kanssa on onnistunut vain paikoitellen. Vielä ei siis ole raporttia siitä miten he sen tekevät, elämäniloiset ihmiset. Mörrimöykky on edelleen ymmällään. Olen vasta ylipäätänsä uskaltanut laskea ihmisiä takaisin elämääni. Pitkähkön ajan ja yhä kiihtyvässä määrin viime aikojen saldona on ollut sellainen määrä luottamuspulaa ja epäuskoa ihmisten tempausten edessä, että olin jo valmis muuttamaan johonkin vuorelle, kenties luolaan. (Kyllä, ajattelin jo valmiiksi että nuotion tuhka takuulla toimisi ihan kelpona kajalina, sillä ilman silmänrajauksiahan minä en suostu erakoitumaan.) Haaveilin elämästä biisoninkarvamekossa, hiukset rastoilla. Nyt olen kuullut itseni sanovan uudestaan ja uudestaan ja uudestaan "tulkaa meille, mä kokkaan jotain, istutaan ja jutellaan."

On nimittäin havaittavissa seuraavaa, ruoanlaittohalut ovat palailemassa. Se on loistava merkki, ihan verrattavissa merien jakautumiseen ja mitä näitä nyt on ollut. Sillä kyllähän minulle patojen hämmentäminen, hyvin syöminen ja syömisestä nauttiminen on ehdottomasti puhdasta iloa. Ruoanlaitto ja rakkaus, ne kulkevat käsi kädessä.

On myös hyvin vaikeaa kulkea pää riipuksissa otsa maata laahaten vaikka mieli tekisi, kun vieressä tapahtuu jotakin niin säkenöivää kuin 18-vuotispäivät! Erittäin piristävää, että tämä sankaritar ei kainoile juhlallisuuksien kanssa. Ehdottomasti ensin yksi viikonloppu sänkyyn kannettuja aamiaisia ja muista juhlallisuuksia perheen kesken, ehdottomasti mummo ja vaari, ja ehdottomasti sitten kullalla silatut synttärijuhlat tyttökamuille seuraavana viikonloppuna. Ehdottomasti paljetteja, ehdottomasti konfetteja, ehdottomasti kermavaahtoa ja ehdottomasti mansikkakastiketta. Ja sitten onkin vanhojen tanssit, ja lisää kimallusta, sylin täydeltä tylliä ja elämä on yhtä juhlaa! Ah, mikä ihana ikä!

On ihan voittajafiilis kun tajuaa, että on saanut kasvatettua ensimmäisen napanuoranjatkeensa ihan oikeaksi aikuiseksi. Mutta ei sen sitä tarvitse tarkoittaa että me vieläkään ruvattais nukkumaan eri huoneissa, perhepeti 4ever. Äidin kulta.

Lisää iloja. Minulla on nyt myös 12 pulloa pienten samppanjatalojen erilaisia samppanjoita. Te kenties muistatte sen puheluni hengästyneenä pesukarhuna? Tuossa ne tinakaulaiset nyt seisovat tärkeinä piirongin päällä, jokainen kuplien lisäksi pullollaan tarinoita, joista olen saanut jo alustavia makupaloja 4000 kilometriä Volvo Amazonilla viinitilalta toiselle ratsastaneelta ritarilta. Kirjoitan nopealla käsialalla ristiin rastiin sanomalehden reunaan samppanjatilojen nimiä ja sidon pullojen kaulaan rusetteja sen mukaan miten minua valistetaan. Sain myös 12 kaunista, pientä samppanjalasia, joista olen haaveillut. On aivan hemmetin vaikeaa olla tämän näyn keskellä depiksessä, siinä onnisuu vain kaltaiseni synkistelijä, ja hänkin huonosti.

Kirjoista: Aila Meriluoto auttaa aina, voinpahan ajatella, että ihan noin pöpi mä en sentään vielä oo. Aila Meriluoto on ehkä mun voimaeläin. Ja muutenkin tekee hyvää lukea vanhemmista, viisaammista naisista, viimeisimpänä Eeva Joenpelto-elämäkerta, Elämän kirjailija. Pakko arvostaa näitä hankaliksi heittäytyjiä. Mitä hienoa on loppujen lopuksi helppoudessa?

Viime viikon torstaina sanoin, että mikään ei ilahduttaisi mua niin paljon kuin että jos Sohvaperunat palaisi ruutuun, että kaikenmaailmaan roskaa tehdään kausitolkulla mutta missä on Sohvaperunat. No arvatkaa mikä alkoi perjantaina, ihan puskista.

Ja yhtäkkiä elämä onkin taas simpukoita, kukkoa punaviinissä ja seikkailuista haaveilemista. Hoivakissakin on kylässä, kiertyy mutkalle auringon valeleman nojatuolin selälle silmät nautinnosta sirrillään.

Todella vaikeaa olla hieman hyräilemättä. Todella vaikeaa.

Muistutan teitä muutamasta jutusta vielä lopuksi:

Ystävänpäiväarvonta, jossa on jaossa ihana ranskalainen tuoksukynttilä on käynnissä vielä tämän viikon. Käy osallistumassa täällä.

Seuraava etätyöpäivä eli Luova Työpäivä on perjantaina 4.3. Kannattaa tulla läppäri tai mikä lie pora kainalossa, koska siellä on hyvä fiilis! Tämä on Creative Hanko-yhteisömme tekosia, ajantasalla pysyt seuraamalla fb-sivuamme.

Ja onhan siellä kalenterissa lempipäiväni tiistai 8.3. ympyröity sykkivillä sydämillä ja eväät mietitty, sillä silloin Hangon kirjastossa itse Kirjatoukka puhuu "Elämänsä kirjoista" klo 18 alkaen!

31 kommenttia:

  1. Terveisiä ohituskaistalta, pistin pienempää silmään ja kaasua kehiin! Auringonlasku oli tänään niin kaunis ympäri Suomea että toivoin herra Kameran ehtineen paikalle! Kukot ja kuohuvat, tuoksukynttilät ja tiistait...siitä se lähtee taas, valoa kohti? Täällä ainakin on hyvä pössis keväästä, pikkuperkeleet vielä pukematta sanoiksi. Joutaahan sitä kiukuttelemaan myöhemminkin. Ei tässä taas mitään tolkkua ole mut terkkuja kumminkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niitä pikkuperkeleitäkin vielä riittää selätettäviksi, mutta pienikin valonpilkahdus on tulkittava edistykseksi! Tsemppiä omiesi kanssa. Ei edes ajatella tolkkua.

      Poista
  2. Huhuu...täällä ollaan, ja luetaan! Tota on ollut liikkellä, blogikuivuutta, luulen vähän joka puolella. Mistä johtunee? Kirjasto on kalenterissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heeeiiii! Niin on, jossain rattaissa on nyt hiekkaa, ilmiselvästi! Nähdään kirjastossa!

      Poista
  3. Huhuu, täältä vastataan. Ilo lukea ja kuulla, hyvältä kuulostaa. 18-vuotissynttärit ja tyllit ja samppanjat. Rakkautta sinne. <3

    VastaaPoista
  4. Sä olet Kirjatoukka ainoa koko nettimaailmassa joka saa mut lukemaan ruudulta muutamaa riviä pidempiä sepustuksia. Ja se on jo ihme!
    Taas oli tuttuus kaikessa- ikävä kyllä. Iloa täälläkin metsästetään ja se saapuu hipsutellen, härnäten. Mutta olo kohentuu kuitenkin joten kuten ja eniten auttoi taas kerran matkalippujen hankkiminen vaikkei niihin olisi ollut minkäänlaisia rahkeita.
    Mulle ei nyt ole mitään "oikeaa" sanottavaa, joten pistänpä suuni kiinni. Kunhan nyt tsemppaan ja komppaan tämän verran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama. Matkaliput taskussa. Kutsukoot vaan pakenemiseksi; jos reissu auttaa, reissu on tehtävä.

      Poista
  5. Ihana Kirjis <3
    Täällä ollaan ja nautitaan. Oikein kuule kirjauduin työpaikan pc:llä sisään että pääsin tämän kommentin heittämään. (Normisti kun vietän laatuaikaa teidän blogissa bussimatkoilla, ja puhelimella en vaan onnistu kommenteeraamaan.) Ja vitsi että mäkin ilahduin Sohvaperunoista :D!

    t. Anna

    VastaaPoista
  6. Oih, sanat: 18-vuotispäivät, sänkyyn kannettuja aamiaisia, Volvo Amazon, mörrimöykky, pöpi ja elämänsä kirjat!!

    Onnitteluni tyttärellesi! €÷)

    Sitä jotenkin muistaa, ettei itsevarmempi ja kaikkivoivampi olo enää tuosta iästä ylemmäs voinut kohota. Siis: tiesi aivan kaiken, upea taiteellinen ura valmiiksi suunniteltuna ja tyylikin varmempi kuin koskaan. Kaiken kruunasi anarkistinen mutta ihmisläheinen asenne.

    Toivon rakkautta päiviinne. Ja sitä hyvää ruokaa tietysti.


    Nikadora

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ole koskaan ollut niin fiksu kuin 18-vuotiaana, ihan valmis ;)

      Poista
    2. Mulla oli liian kiire notkua epämääräisissä paikoissa jauhamassa SUURISTA kysymyksistä ja IHAN TOTAALISEN USKOMATTOMAN UPEISTA elokuvista, kirjoista ja bändeistä, niin en ehtinyt suunnitella taiteellista - tai mitään muutakaan uraa. (Joku vois sanoa, että tossa asiassa olen yhä edelleen 18- vuotiaan tasolla, paitsi, että mistään bändeistä en enää tiedä yhtään mitään - onks enää mitään bändejä???)

      Sen sijaan anarkistinen mutta ihmisläheinen asenne....Guilty as pleaded :). Iän myötä toi "ihmisläheinen" on ehkä vähän käytössä rispaantunut.

      Belgian Lempi

      Poista
  7. Täällätäällätäällä korpikuusen kannon alla viettämässä talvea ja horrostamassa. Ihanan toivorikasta, että olet heräämässä. Toivoa on! Kaivan hyllystä Aila Meriluodon ja Eeva Joenpellon. Siitä se alkaa - ehkä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivoa ON! Eeva Joenpellon varsinaisista kirjoista en ole tainut lukea kuin Rouva Gladin ja senkin joskus pienenä (kyllä, mä OLIN kummallinen lapsi), mutta tää elämäkerta oli aika vetävä, vaikkakin hivenen vanhanaikaisesti kirjoitettu.

      Poista
    2. Eikä, luulin olevani ainut ihminen, joka on lapsena lukenut Rouva Gladin :)

      Ja sylintäydeltä onnea täysi-ikäiselle! Ja tietysti sen äidille ja isälle!
      On se vaan ihme, että niistä pikkukääryleistä sukeutuu ihan oikeita ihmisiä. Ja miten yksi päivä saattoi tuntua i-kui-suuudelta, kun ne oli uhma-ikäisiä, koko ajan jotain tarvitsevia taaperoita ja miten sitten 18 vuotta sujahtaakin noin vain - huiskis.

      Mä en kyllä mitenkään haikaile pikkulapsiaikaa, se oli ihanaa ja kamalaa ja olen onnellinen, että sain sen näiden kolmen maminmussukan kanssa kokea. Mutta kyllä mua hiukan ottaa henkeen miettiä, että siis hetkinen, onko mulla siis kohta täysi-ikäinen lapsi?! Mutta onneksi sitä ei tarvitse juhlahumussa miettiä.

      Silloin iloitaan vaan, että - tyttö, sinä olet tähti ja ihana ja hurraa sille ja kippis ja kulaus ja kaikkea hyvää!

      Belgian Lempi

      Ja hei, jos lapset on kieltäny vloggaamasta, niin sano, että sä teet vaan sun faneille semmosen podcastin sun kirjastoesiintymisestä. Oikeastaan ihan vaan audio olis paras, sitä vois asettua rauhassa kuuntelemaan, oikasta pitkäkseen ja sulkea silmät....

      Tästä tuli mieleen, että kuunteliko kukaan muu semmoista kuunnelmasarjaa kuin Knallihattu ja sateenvarjo, vai onko kaikki liian nuoria? Se oli ehkä mun rentouttavin harrastus ikinä.

      Poista
    3. Mä muistan, että olen lukenut sen Gladin ihan pikkulikkana mummolla ja vaarilla Pietarinkadulla, muistan sen kannenkin, jotenkin, oranssia tai punaista... Mulla ois hei aika hyvä radioääni kyllä, toi podcast ois loistava idis. Knallia ja sateenvarjoa en muista kuunnelleeni, tiedän kyllä tapauksen.

      Poista
  8. Ei kuule yhtään haittaa vaikka välillä vähän huilaa. Nyt pistit pahan kun ei ehkä millään jaksais työpäivän päälle raahautua halki eteläisen Suomen Hangon kirjastoon. Oisko kiertue mitä?

    VastaaPoista
  9. Turneelle vaan, Lukutoukka! Eeva Joenpellon muistelmia jonottelen kirjastosta, tosin nyt on pientä sumaa lukemisten kanssa. Hassua kyllä, on niin monta odotettua pinossa, etten oikein tiedä mihin tarttuisi. Että lukujumi silleen toisinpäin kuin "yleensä" (jolloin ei löydä mitään mikä kiinnostaisi...) Oispa kiva kuulla juttusi kirjastossa - laita videointi päälle ja ala vloggaa:-) Onnea täysi-ikäiselle ja sen vanhemmille! Kevättä kohti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika ihana tilanne! Mulla on vähän kirjapulaa, mä olen niin vaikea. Lapset ovat kieltäneet vloggaamisen, muuten kyllä :D Kiitos onnitteluista!

      Poista
  10. Hävisköhän toinen mun kommenteista kuin tuhka tuuleen? (joo, innostuin näistä juhlista sen verran, että ihan useampi kommentti tulvahti näppäimistölle..)

    Mutta siis jos hävis, niin sylintäydeltä onnea täysi-ikäiselle ja sen vanhemmille! Ihania juhlia, ihanaa elämää! Kippis ja hurraa ja kaikkea hyvää!

    Belgian Lempi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kun huikkasit, se oli jostain syystä mennyt roskapostikansioon josta sen vikkelästi palautin paikoilleen!

      Poista
  11. Siun blogi on nykyään niitä harvoja, joita luen. Silleen taajaan, useamman postauksen kerrallaan. Viime aikoina on ollut turhan usein sellainen olo, että olis turbulenssin läpi mennyt. Sitä valikoi mihin jäljelle jääneet voimansa käyttää, myös somessa, kirjallisuudessa jne. Sun kautta on päässy ihanille nojatuolimatkoille! Ootan ihan hirveesti ekaa matkaani Nizzaan. Vuosien haaveilun täyttymys. Aah. Sen voimalla eteenpäin keväässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi ihana kuulla! Mahtavaa Nizzan reissua, nauti <3

      Poista
  12. Kirjis: Mitä jos turnee päättyis tänne Alvar Aallon suunnittelemaan upeaan Rovaniemen kirjastoon?!

    Saapi tulla meillekin samalla kahville!
    Kirjastolta on yksi reipas kivenheitto, ja rautatieasemalle vielä lyhyempi matka ;)


    Nikadora

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oispa aika komeeta, kiertue Hangosta Rovaniemelle! :D

      Poista
  13. Jopas nyt, ehti joku jo podcastin ehdottaa. Nimittäin pari päivää viime tapaamisemme jälkeen mietin samaaa. Mut hidas kun olen. Ei silti, loisto idea.

    t, Olli

    VastaaPoista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"