Jostain syystä Japaniin sijoittuvan kirjallisuuden, tai tietynlaisen japanilaisen kirjallisuuden, tai tiettyjen japanilaisten kirjailijoiden kirjat laskevat stressitasoja ja tuntuvat töiden, vilkkaan seuraelämän, uusien elämänkokemusten ja kiihkeiden kirjojen lomassa kuin vuoristopuroilta, joiden kirkkaasta, vain satunnaisen, tuulen irrottaman kirsikankukan somistamasta virrasta voi juoda jääkylmää vettä pienellä kasvinlehdestä taitetulla kupposella, kaksin käsin ja polvillaan.
Nyt melkein peräkanaa kaksi pientä helmeä,
Kissavieras (mainittu
täällä, t
äällä ja
täällä) sekä tämä
Melkein geisha. Puhdasta nautintoa.
Kuuntele myös kirjailija, FT Minna Eväsjoen miellyttävää jutustelua kirjastaan ja elämästä Japanissa
Yle Areenassa, ohjelmassa Miian kanssa.
Tuo stressitasojen laskeminen on kyllä niin totta! Silmäilin Melkein Geishaa viime viikolla Ateneumin kirjakaupassa. En sieltä ostanut, mutta haluan kyllä lukea ko. kirjan.
VastaaPoistaKirja kuin pieni matka, suosittelen!
PoistaHankin juuri saman kirjan, sekä Nainen Parvekkeella. Odottelen vielä ennenkuin luen, nyt nautiskelen hitaasti Kankimäen kirjaa, ettei loppuisi liian pian..
VastaaPoistaHyvä kun muistutit, en olekaan lukenut vielä Nainen parvekkeella-kirjaa!
PoistaJapani on aina ajankohtainen...
VastaaPoistaYstäväni matkusteli aikoinaan paljonkin siellä.
Isänikin kävi 60-luvun lopulla. Jännittävän erilaisia hänen ottamansa valokuvat tuolta saarelta.
Kirsikkapuiden seassa mieluusti seikkailisin...
Heidän luonteessaan on jotain samaa kuin suomalaisissa.
Nikadora
Voi, varmaan hienoja nuo 60-luvun kuvat Japanista!
PoistaNiissä on väritkin, mutta ovelalla vanhanaikaisella vivahteella...
VastaaPoistaVanhoissa värikuvissa on jotain taianomaista, epätodellista, lumoavaa...
-N-