No niin asiaan. Meillä kiertää suvussa (sen hulluuden lisäksi) vahva keräilyvietti ja romukauppiasgeeni. Minä olen ihan kehittymättömimmästä päästä, mutta on minullakin ollut hetkeni. (Pieni kiinalainen ukkeli, pieni kiinalainen ukkeli!) Tavaraa siis on, ja kaikki esineet eivät ole järjellä perusteltavissa. Senkin jälkeen, kun kesällä heitin takaovesta puolet huushollistamme pihalle, ei meidän kotiamme ole voinut minimalismista syyttää. Tai kiittää.
Never stop to think... Do I have a place for this on tavarainhaalijoiden pelastus ja eräänlainen armon huokaisu. Hassuja löytöjään saa rakastaa ja antaa niiden täyttää hiljalleen elämä. Me loppujen lopuksi koostumme kaikesta siitä, mitä meihin matkan varrella tarttuu, oli se sitten henkistä tai fyysistä. Kirjan kirjoittanut ja kuvannut Mary Randolph Carter on myös tämän toisen nerokkaan otsikon (ja kirjan) takana:
Perfectly Kept House is the Sign of A Misspent Life: How to live creatively with collections, clutter, work, kids, pets, art, etc... and stop worrying about everything being perfectly in its place.
Pakko arvostaa.
Kirjan Never stop to think... voi tilata tai poimia mukaansa esimerkiksi Mokosta.
Kirjasta on olemassa pieni videoesittelykin, kaikki kaltaiseni rojunrakastajat voivat katsella sen täällä.
Hei....jotkut reippaat ihmiset silittävätkin alushousunsa! -NOT ME.
VastaaPoistaNikadora
Minen ikinä silitä mitään...
PoistaKuule, salaisuuteni on kuivattaa hengarilla herkästi rypistyvät paidat sun muut...
VastaaPoistaHengarilla kesätuulessa saa parhaan tuloksen ;)
-N-
muut...hengarill muut...hengarilla kesätuulessa saa parhaanbtuloksen☺��
Se on hyvä salaisuus!
PoistaAnteeksi kirjoitusvirhepötkylä ;)
VastaaPoistaKonmarit ja muut ankeuttajat eivät tule aiheuttamaan toimenpiteitä. MORE todellakin IS MORE ja kirpparilta kannetaan lisää virikkeitä kassikaupalla. Puolisot kuitenkin haittaavat tätä harrastustoimintaa huomattavasti.
VastaaPoistaPuolisot saisivat olla onnellisia, että olemme keräilleet heidätkin. Ja pitäneet. :)
Poista