16.11.2015

Jos on aikaa vain yhteen

Keskeyttäkää mitä ikinä olittekin tekemässä. Nyt on hyvä.

Dokumenttielokuva Alisoun ja Sandy Grantin viimeisistä kuukausista heidän rakkaassa skotlantilaisessa linnassaan on parasta sitten Grey Gardenin. Alisoun on ihana villahamehiihtäjä ja Alisounin keittiö uusi sisustusinspiraationi. Sitä paitsi noin kymmenen minuutin kohdalla, teoriassaan kahdenlaisista ihmisistä, Alisoun tiivistää sen mitä olen täälläkin joskus koittanut sanoiksi pukea siinä yhtä hyvin onnistumatta. Muutenkin Alisounin lauseet ovat helmiä. Helmiä! Osaisinpa puhua noin. Jokainen lause on kirkas, älykäs ja kaunis. Liityn heti siihen hänen faniklubiinsa. Tyynyjäni en tosin täyttäisi hänen tavallaan.

Ja Sandy, voi Sandyä ja Sandyn neulepuseroita, polvisukkia ja tontuntukkaa.

Dokumentti Linnan avaimet, olkaa hyvä on katsottavissa Areenassa. Sen jälkeen on vähän aikaa muissa maailmoissa, onneksi.

Katso klippi jos et usko.

14 kommenttia:

  1. Siis yritin kommentoida peukku ylöspäin,mikä toi tommonen vinoneliö on? Juu,tuli katsottua,tosin pätkissä.Sopii sunnuntaille kuin nenä päähän.Ja muillekin viikonpäiville,varsinkin sille arkipäivälle:D En vain tajunnut mihin niitä tavaroita roudattiin?Myyntiin vai uuteen kotiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun hieno peukkusi näkyi sähköpostin puolella, mutta täällä blogissa Blogger ei tunnista emojia.
      Varmaan (toivottavasti) osa tavaroista jouti jo kokonaan poiskin, vaikka luopuminen oli selvästi vaikeaa. Osa uuteen kotiin, osa myyntiin, 40 vuotta linnaelämää ja rompetta hajautui pitkin maailmaa. Olisin niin halunnut nähdä miten he asettuivat uuteen kotiin!

      Poista
  2. Niin mäkin!Jäi vähän kesken siltä osin.Ajatus,että KAIKKI kama siirtyisi uuteen ahdisti mua aivan suunnattomasti.Nimimerkillä juuri muuttanut talon tyhjentänyt tavaran rakastaja.Suunnaton määrä lähti kohti uusia seikkailuja,sellaisetkin mistä olin aina vannonut,että tästä en ikinä luovu.Otin oppia mun kanaa viisaammilta muniltani,"ei ne muistot ole kiinni tavaroissa vaan sydämessä".Kipeää teki ajoittain,mutta myös puhdisti ja kevensi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavallaan ehkä viisasta ohjaajalta, tämä oli linnan tarina myös, uusi asunto kuuluu sitten siihen uuteen elämään, toiseen aikaan. Minä olen nyt muutamien vuosien aikana raivannut hirmuisesti tavaraa pois. Motiivina varsinkin jälkipolvet, ettei heidän tarvitse aikanaan minun romppeideni kimpussa häärätä. Miksikään minimalistiksi en muutu, mutta on helpompi hengittää. Jos minä opin luopumaan kirjoista, niin kuka tahansa oppii, niin tiukalla napanuoralla niissä kuitenkin olin alunperin kiinni! Hyvä me!

      Poista
  3. Hyvä me!! Tosin mun periaatteet uudesta -vähemmän on enemmän - motosta vapisivat voimakkaasti kun luin uusimman postauksesi.Ei,pysyn tiukkana,liinavaatekaappi ei tarvitse eikä mahduta uusia lakanoita sisäänsä.Tosin hintatasokin onneksi jäädytti hamstraus viettiä viileämmäksi.Mutta upeat on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla taas on aivan onneton liinavaatetilanne, tämä yhteistyö osui hyvään saumaan. En tajunnutkaan miten paljon uudet lakanat ilahduttavat, semmoista arjen onnea.

      Poista
  4. Tulisipa tuollaiseksi, vahvaksi villahamehiihtäjä teräsmummuksi jolla terävä pää ja hieno elämä takanaan. Faniklubiin liittyisin oitis, etenkin jos siihen kuuluvana saisi mahdollisuuden nauttia portviinit Skotlannin sumuisessa sateessa (takkatulen äärellä) heidän kanssaan. ihana ja suloisen surullinen dokumentti..
    Tiina

    VastaaPoista
  5. Nollasin juuri päivän katsomalla dokumentin, kiitos vinkistä! Kahden ihmistyypin teoria osui kohdilleen, tavaran määrä ja tyynyjen täytteet ei niinkään. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, minäkin vähän nieleskelin tavaramäärän äärellä, mutta kai tuolla "mitään en heitä pois" mentaliteetilla kertyy, 40 vuodessa... :)

      Poista
  6. Kiitos ohjelmavihjeestä. Pimeän päivän parasta antia.
    Täällä kuvia ennen muuttohässäkkää http://www.scotsman.com/news/interiors-the-high-life-1-2439221
    Kuulun siihen toiseen ryhmään :)
    Elenna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mahtavaa, kiitos linkistä! Eikö ollutkin osuva jako ihmisten osalta. Olisin mielelläni se eka, koska jo työelämäni vaatisi sitä, mutta olen auttamatta tokassa ryhmässä :)

      Poista
  7. Katsoin dokumentin äsken. Mikä linna ja maisemat! Ja nuo ihmiset! Oli mahtavaa nähdä niitä pätkiä heidän aiemmista vaiheistaan. Mitä kaikkea he ovatkaan nähneet ja kokeneet. Kieli, keskustelut, villahamehiihtäjä ja polvisukkatonttu. Koskettavia kaikkinensa.

    Kuivatut lehdet ja tyynyntäytteet. En ehkä kestä...

    VastaaPoista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"