Tyhjä

Meidän piti lähteä eilen perjantaina Pariisiin.

Paris Photo, Pariisin valokuvamessut Grand Palais'ssa olivat käynnissä, paljon tuttuja kaupungissa, ja odotimme myös siellä asuvien ystävien tapaamista pitkästä aikaa.

Meidän piti lähteä perjantai-iltana kello 19:30, laskeutua Pariisiin Charles de Gaullelle kello 21:35 eikä nukkua ennen kuin kotiinpaluulennolla maanantaiaamuna. Näyttelyitä, ravintoloita, kahvilassa notkumista, kirjakauppoja, Mercin rannemedaljonkeja, vähän liikaa halpaa samppanjaa. Hiipimistä aamu-usvaisilla kaduilla ennen kuin kaupunki herää. Lounas Marché des Enfants Rougella. Löysin kivan hotellinkin.

Mutta sitten tuli se kurkkukipu, duunikeikkaa eikä lastenhoitoakaan saatu oikein järjestymään. Antaa olla sitten, parahdin.

*** 

Meidän esikoisellamme on lentoliput taskussa, matkaan kolme viikkoa. Jouluvaloissa kylpevää Pariisia on odotettu kauan, karttaan piirretty ympyröitä.

***

En tiedä. En tiedä enää yhtään mistään mitään.

***

Te, jotka olitte ja olette siellä nyt, pysykää pystyssä.

Ja te, joiden rakkaat eivät enää koskaan palaa

keikalta, duunista, kaupasta, baarista, röökiltä, matkalta, lyhyeltä tai pitkältä

te olette ajatuksissamme.